keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Onko hijab täydellisille muslimeille?

Virtualmosquesta: 

Kysymys: Ymmärrän, että hijabia vaaditaan ja olen pitänyt sitä jonkin aikaa, mutta nyt minusta tuntuu, että sen laittaminen saattoi olla virhe. En koe, että sen pitäminen tekee minusta paremman muslimin ja minusta tuntuu melkein kuin huijaisin ihmisiä, koska he pitävät minua esimerkkinä [muslimista], vaikka tosiasiassa kamppailen monien asioiden [sääntöjen] kanssa. Jos otan hijabin pois, onko se todella jotain, mistä Allah rankaisee minua? Se tuntuu aika pikkujutulta. Eikö ole tärkeintä omata puhdas sydän?

Vastaus: Assalaamu `alaykum, hyvä kysyjä.
Kiitos, kun kysyit tämän kysymyksen, joka avaa lukuisia ongelmia ja että luotat meihin tarpeeksi jakaaksesi kanssamme asian, jonka kanssa kamppailet. Pyydän Allahia (subhanahu wa ta`ala – olkoon Hän ylistetty), että hän tekee kirjoittamani sanat hyödyllisiksi sinulle ja muille tätä lukeville ja että Hän johdattaa sinut parhaisiin päätöksiin.

Haluan aloittaa osoittamalla, mikä mielestäni on vähiten tärkeä tekijä tässä asiassa ja se on 'mitä muut saattavat ajatella'. Me emme koskaan saisi muuttaa islamin harjoittamistamme tai palvontaamme muiden ihmisten takia tai siksi, mitä he saattavat ajatella tai olettaa. Ihmiset saattavat olla nopeita tuomitsemaan tai tekemään johtopäätöksiä, mutta mitä ajatuksia tai mielipiteitä heillä ikinä onkaan, se on täysin heidän harteillaan, eikä se ole jotain, mistä meidän tulee olla turhan huolissamme.
Sanoit olevasi huolissasi siitä, että hijabin pitäminen voisi olla harhaanjohtava, koska ihmiset näkevät sinut parempana kuin olet. Mutta totuus on, että kaikki meistä ovat synnintekijöitä ja on vain Allahin armoa meille, että Hän on as-Siteer - Se, joka peittää vikamme ja virheemme ja laittaa meidät näyttämään muiden silmissä paremmalta kuin olemme. Yksi kuuluisa oppinut sanoi: "Jos synnit haisisivat, kukaan ei tulisi lähelleni löyhkän takia!" Jokaikisellä meistä on puutteemme ja heikkoutemme, on tehnyt virheitä, on astunut harhaan tai tekee niin parhaillaan. Teemme vain parhaamme, minkä voimme ja jokainen hyvä teko, jonka Allah suo meille mahdollisuuden tehdä, tulee ottaa siunauksena, josta otamme hyödyn irti. Sen sijaan, että murehtisimme, ettemme ole tarpeeksi hyviä, voimme pitää tätä tilaisuutena olla kiitollisia Allahille puutteidemme piilottamisesta ja rukoilla, "oi, Allah, anna minulle anteeksi se, mitä he eivät tiedä minusta ja tee minusta jopa parempi, kuin mitä he luulevat."

Sinulla tulee olemaan vaikeaa, jos yrität löytää tästä maailmasta ketään, joka olisi sen arvoinen, että voisi edustaa islamia, koska jokaisella on jossain määrin puutteitaan uskossaan tai sen harjoittamisessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi lakata kannustamasta toisiamme niillä keinoilla, mitä meillä on. Tästä aiheesta on kaunis hadith:
Anas kertoi, että: ”Me kysyimme Profeetalta (rh): ’Oi, Allahin lähettiläs (rh), eikö meidän pitäisi pidättäytyä kutsumasta muita hyvään, jos emme itse harjoita kaikkea hyviä ja eikö meidän pitäisi pidättäytyä kieltämästä muilta vääriä asioita, kun emme itse pysy erossa kaikesta pahasta?’
’Ei’, hän vastasi. ’Teidän pitää kutsua muita hyvyyteen, vaikkette tee kaikkea hyvää ja teidän pitää ieltää pahat asiat, vaikkette itse pysy erossa kaikesta pahasta.’” (Al-Tabarani)


Muista, että hijabin käyttö ei sano muille, "olen islam", vaan yksinkertaisesti "olen muslimi", mikä tarkoittaa "olen joku, joka yrittää seurata tätä uskontoa, hyväksyy sen totuudeksi, näkee kauneutta siinä ja toivoo voivansa kaunistautua sillä. Muistan sitaatin Yusuf Islamilta: ”Islam ei ole olotila, vaan meneillään oleva prosessi” – tulla enemmän, tulla paremmaksi, kamppailla saavuttaakseen täydellisen alistumisen taso ja yhteys Allahiin, Kaikkein Korkeimpaan, ja Hän auttakoon meitä kaikkia saavuttamaan sen, ameen.



Sanoit myös tuntevasi, ettei hijab todella ole tehnyt sinua paremmaksi muslimiksi. Usein, kun ihminen aloittaa hyvän teon, he tuntevat iman ”ryöpyn”, onnen tunteen tehdessään jotain Allahin tähden ja voimaa tehdä lisää, kehittää itseään, jne. Kuitenkin jonkin ajan päästä kun siitä teosta tulee vain yksi päivän rutiineista, se menettää sen voimansa ja tuo imanin kasvu ja jännitys häviää.
Se, mitä ihminen tarvitsee noiden ’ryöppyjen’ sijaan, on vakaa ja jatkuva hyvien tekojen ja hengellisen ravinnon aika. Emme voi luottaa yhden tietyn teon tekevän meistä parempia muslimeita. Sen sijaan meidän tulee ottaa aikaa ja varmistaa, että teemme säännöllisesti asioita, jotka nostavat imania, kuten Koraanin lausunta, salah tietoisesti ja keskittyneesti, dhikr, ja niin edelleen. Hijabin pitäminen voi ehdottomasti olla yksin noista asioista, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta, johon pitää keskittyä. Ihan niin kuin liikunta on tärkeää terveydelle, se tulee yhdistää järkevään ruokavalioon ja moniin muihin asioihin, jotta pääsisi toivottuihin tuloksiin.
Tiedä myös, että ihmisen teoilla ja hänen sisäisellä tilallaan on suora yhteys. Tiedämme, että kun jonkun iman on korkealle, hänelle on luonnollista alkaa tehdä lisää hyviä tekoja. Saatamme kuitenkin unohtaa, että sama pätee myös päinvastoin – että hyvien tekojen tekeminen, silloinkin vaikkei se ehkä ”tuntuisi siltä”, voi vaikuttaa meihin ja muuttaa meitä. Raajat ovat avaimia ja hyvien tekojen tekeminen niillä voi pehmentää kovettuneen sydämen, tuoda valaistuksen sulkeutuneelle mielelle ja antaa ihmiselle tunteen virkistymisestä ja halun tulla lähemmäs Allahia ja tehdä positiivisempia asioita. Kuulin oppineen sanovan, että jos jollakulla on huolia, hämmennystä tai iman matalalla, ”ryhdy heti toimiin”; koska hyvien tekojen tekeminen saattaa tuoda hänelle hänen mahdollisesti tarvitsemansa sisäisen herätyksen. Jos emme näe muutosta meissä tapahtuvan kun teemme hyvää, se ei tarkoita, että meidän pitäisi lopettaa, vaan ehkäpä tarvitsemme muiden seuraa saadaksemme tarvitsemaamme vauhtia nähdäksemme tulokset.

Kolmanneksi, olet täysin oikeassa, kun sanot, että tärkein asia meille on omata puhtaat sydämet. Allah korostaa tätä Koraanissa, kun Hän sanoo, että Tuomiopäivänä palvelijaa ei hyödytä mikään, paitsi se, että hän ”lähestyy Jumalaa hartain sydämin.» (26:89) Kysymys kuuluu, kuinka pääsemme siihen? Mikä puhdistaa meidät ja sydämemme?
Meidän aikoinamme havaitsemme, että jotkut ihmiset kokevat, olemme saavuttaneet ”valaistuneemman ajan”, jossa hengellisyys voidaan juontaa pelkästään filosofioista ja ideoista, eikä sitä tarvitse sitoa uskonnon rituaaleihin ja yksityiskohtiin. Tätä ajatusta kannattavat kuitenkin unohtavat, ettei Allah luonut vain mieliä ja sieluja – vaan yhdisti niihin myös fyysiset kehomme. Emme voi kiistää sitä tosiasiaa, että olemme ruumis ja sielu, sisältö ja muoto yhdessä, ja kullakin on omat tarpeensa ja määräyksensä puhdistautumiseksi. Tämä on Allahin sunna tavassa, jolla meidät luotiin, ja syy, miksi rukouksella, paastolla ja kaikilla hengellisillä ponnistuksillamme on hyvin erityiset fyysiset osat. Vain noudattamalla niitä täsmällisesti voidaan saavuttaa syvällinen yhteys Jumalaan.



Sydäntemme puhdistaminen on tavoite, mutta keinot sen tavoitteen saavuttamiseksi ovat hyvin konkreettisia ja erityisiä fyysisiä määräyksiä ja käskyjä, jotka Allah on meille antanut. Tottelemalla Häntä ja seuraamalla uskomme opetuksia puhdistamme ja hiomme sydäntämme. Tästä syystä minun täytyy sanoa, ettei hijab ole jotain triviaalia. Mikään, mikä johtaa hengelliseen tietoisuuteen, uskon tason nousuun ja puhdistumiseen - mikä auttaa meitä pääsemään lähemmäs Allahia - ei voi olla toisarvoista, eikä vähäpätöistä. Luulttavasti on todennäköisempää, että siinä on kätkettyjä syvyyksiä, joita emme oivalla tai joita emme laita omaan kontekstiinsa sen syvällisemmässä tarkoituksessa ja merkityksessä.

Mitä tulee Allahin rangaistukseen: parempi tapa katsoa tätä aihetta ei ole miettiä synnin pienuutta tai vähäpätöisyyttä, vaan Hänen suuruutta, josta vastaan olemme tekemässä syntiä. Äärettömässä viisaudessaan, kaikenkattavassa tiedossaan ja suuressa armossaan, Hän on, laissaan - jossa kaikella saavutaan hyvää tai torjutaan pahaa - määrännyt meitä tähän tekoon. Koraanissa Allah sanoo "Mutta voi sattua, että teillä on vastenmielisyys jotakin asiaa kohtaan, vaikka se on teille hyödyllinen" (2:216) ja "Jos tunnette vastenmielisyyttä heitä kohtaan, niin voi olla, että vastenmielisyytenne kohdistuukin sellaiseen henkilöön, johon Jumala on kätkenyt paljon hyvää" (4:19). Jos joku päättää tietoisesti astua pois määrätystä teosta, emme voi kiistää sen olevan synti ja että olemme synneistämme vastuussa Allahille. Meillä on kuitenkin aina toivoa Allahin armoon ja lempeyteen ja rukoilemme sitä osaksemme, sillä tiedämme Hänen voivan antaa anteeksi kaikki synnit, jos Hän niin haluaa.

Lopuksi haluan kertoa sinulle kauniin otteen Hadith Qudsista. Allah subhanahu wa ta’ala sanoi:

"Palvelijani ei tule lähelle Minua millään Minulle rakkaammalla kuin uskonnollisilla velvoitteilla, jotka olen hänelle määrännyt." (Bukhari)

Tiedä, rakas kysyjä, että jos tunnet olevasi kaukana Allahista, ratkaisu ei ole lopettaa sitä, mitä olet tekemässä ja löytää toista tapaa, vaan jatkaa sinnikkäästi polulla, jossa olet, vaikka se on vaikeaa. Tämä tekee sinut rakkaaksi Allahille ja ihmiseksi, joka onnellinen ollessaan lähellä Häntä ja Hänen rakastavan armonsa ja huolenpidon alla.

Allah elvyttäköön ja valaiskoon sydämemme ja tuokoon meidät lähelle Häntä. Tehköön hän meistä ihmisiä, jotka rakastavat palvoa Häntä ja palvomisellamme tulemme lähelle Häntä ja saamme Hänen rakkautensa osaksemme. Tehköön Hän ydämistämme lujia ja vakaita uskossamme ja antakoon Hän meille voimia ja rohkeutta hengellisissä kamppailuissamme. Hän johdattakoon meitä parhaisiin päätöksiin ja tehköön meille hyvyyden polun helpoksi. Ameen ya Rabb.

WAllahu a`lam – ja Hän yksin tietää parhaiten.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Moniavioisuus - sisarellista rakkautta

Sisters-magazine kertoo:

Polygamia (moniavioisuus) tai oikeammin polygynia (miehellä useita vaimoja) on kiistanalaisimpia ja väärinymmäretyimpiä aiheita islamissa - niin ei-muslimien kuin muslimienkin keskuudessa. Polygynia ei tietenkään sovi kaikille; se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja kompromisseja. Mutta koska Allah antaa tämän oikeuden miehille, sen takana on oltava viisautta.

Ymmärtääksemme polygyniaa, meidän pitää ottaa huomioon kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin Allah antaa Koraanissa mahdollisuuden ottaa useamman vaimon, enintänä neljä, tietyin ehdoin; oikeudenmukaisuus ajan ja taloudellisen tuen suhteen. Tämä on miehille valtaisa vastuu, jonka he usein laiminlyövät katsellessaan aihetta himojen värittämien lasiensa läpi ja siten rikkoen perheitä. He unohtavat, että moniavioisuuden ensisijainen tarkoitus on tarjota elatusta ja huolenpitoa
Kun useimmat siskot normaaleissa olosuhteissa eivät koskaan jakaisi aviomiestään kenenkään kanssa, tosielämässä moni sisko löytää itsensä tilanteesta, jossa se näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta, jossa he saavat lapsineen elää rakastavassa ja huolehtivassa perheessä. Niinpä moniavoisuuden kuuluu yhdistää, ei erottaa, eikä luoda kaunaa. Ketään ei pidä pakottaa siihen, vaan aihetta pitää lähestyä viisaasti oikein aikomuksin.

Vaikka kuulemme moniavioisuusdiskurssissa enemmän tarinoita sydänten särkymisistä, on myös upeita esimerkkejä, joissa mustasukkaisuuden sijaan kaikki ovat tyytyväisiä ja vaimot kokevat sisarellista rakkautta toisiaan kohtaan.

Seuraava Mariamin ja Fatiman tarina on skeptikoille upea esimerkki moniavioisuudesta. He asuvat molemmat lännessä eri maissa ja unelmoivat muuttavansa lopulta kaikki yhteen - saman katon alle. Mariam on ensimmäinen vaimo ja nai miehensä, jonka kanssa kasvattaa heidän lapsiaan, vuosikymmen sitten. Joten sitten, saatat ajatella, yhtenä päivänä mies päätti naida toisen naisen. No, todellisuus saattaa yllättää; ajatus toisen vaimon ottamisesta ei lähtenyt mieheltä, vaan Mariamilta itseltään.
"Tuntui vain, että näin oli tarkoitettu käyvän hyvin varhain, mutta en ollut pyrkinyt siihen. Sitten tutstuin Fatimaan ja minulla oli vain tunne, jonka uskon Allahin laittaneen sydämeeni, että näin on tarkoitus olla."

Mariam on aina tarkastellut polygyniaa positiivisella tavalla jonain mikä kiehtoi häntä, mutta suosien enemmin "sisar-vaimo" lähestymistapaa, kuten mormonitkin. Hän uskoo, että moniavioisuus voi toimia hyvin, jos kaikkia vaimot tiedotetaan asiasta ja he suostuvat siihen.

"Tämä lähestymistapa tunnustaa sisar-vaimojen välisen suhteen erityisenä siteenä ja heidän odotetaan olevan hyväntahtoisia toisiaan kohtaan ja tuntevan sisarellista rakkautta. Sisar-vaimot usein asuvat yhdessä tai ainakin naapureina ollen samalla äitejä miehensä lapsille. Näin ollen tämä naisten välinen tuki voi vapauttaa paljon henkistä tilaa ja aikaa myös naisille. Pidän tässä lähestymistavassa myös siitä, että toisen vaimon ja hänen lastensa ottaminen on perheen päätös, ja vaimojen yhteensopivuus kulkee käsi kädessä naisen ja aviomiehen yhteensopivuuden kanssa. Se on tärkeää, koska uskon, että useimmille naisille ongelmat, kuten mustasukkaisuus, miten muslimit alunperin lähestyvät moniavioisuutta. Yleensä mies löytää toisen naisen, joka on ensimmäiselle vaimolle vieras, mikä naiset kokemaan toisensa uhkana. Minun tapauksessani, olen huomannut, että miehelleni ja minulle tapahtui eräänlainen avioliittomme "uudistaminen", kun hän otti vielä Fatiman vaimokseen, koska hän pystyi arvostamaan minussa kaikkia asioita, joita hän rakastaa."

Ennen avioliittoaan Mariamin miehen kanssa, Fatimah oli juuri lähtenyt, omien sanojensa mukaan,  "emotionaalisesti myrskyisästä" avioliitosta, ristiriitaisin tuntein polygyniaa kohtaan yleisesti, vaikka oli jo alkanut kallistua siihen. Hän tunsi Mariamin miehen entuudestaan ammattiasioiden kautta, ja heillä oli ollut paljon yhteisiä tuttuja Mariamin kanssa, mutta heillä "klikkasi" oikeasti vasta, kun he todella tutustuivat toisiinsa ja heistä tuli parhaat ystävät. Niinpä, kun Mariam sai ajatuksen, hän hyväksyi sen tyytyväisenä, eikä ole katunut jälkeenpäin.
"En ole koskaan ollut mustasukkainen Mariamista; huolehdimme toisistamme ​​syvästi, ja huolimatta melkoisesta määrästä haasteita, yritämme parhaamme mukaan hoitaa suhdettamme mieheemme sekä parina että yksilöinä", Fatimah lisää.


Mitä ovat haasteet?

Fatimah: "Minulle suurimmat haasteet ovat olleet emotionaalinen taakkani edellisestä avioliitosta ja turvattomuuteni kohtaaminen. Pelkäsin, pystyinkö kehittämään terveen henkisen suhteen mieheni kanssa aiempien kokemusteni valossa ja kuinka pitkä välimatka vaikuttaisi siihen. Hermoilin myös, että ehken olisikaan niin kiinnostunut 'oikeassa elämässä' kuin olen netissä!"

Mariam: "Yleensä suvun paheksunta, sosiaalinen paheksunta ja sisäinen kamppailu, jota luonnollisesti kohtaa, kun tuntee turvattomuutta tai mustasukkaisuutta. On ollut myös vaikeaa nähdä lasten kaipaavaan isänsä päiväkausia, kun mieheni on poissa.”

Reaktiot


Sisar-vaimot voivat kohdata myös toisen huolettavan haasteen alkaessaan moniavioiseen liittoon: kuinka saada laajempi perhe hyväksymään heidän päätöksensä? Kun Mariamin suvusta suurin osa jo tietää, hän ennakoi, ettei siitä tulee suurta ongelmaa, koska hänen perheensä on hyvin ”kädet pystyssä” mitä tulee hänen henkilökohtaisiin valintoihinsa. Fatiman muslimivanhemmat vastustivat kuitenkin heti hänen päätöstään tulla toiseksi vaimoksi, mutta pian he ymmärsivät, ettei heillä ole sharian puitteissa syytä kieltää sitä häneltä. ”Suhteeni vanhempiini on nyt parempi, mutta silti yhä todella kireä.”

Mariamilla on sanottavaa lastensa reaktioista. "He rakastavat äitipuoltaan. Heitä ei kiusata, koska kotikoulutan heitä ja muslimiystäviemme keskuudesssa moniavioisuus on normaalia."
Fatimalla on edellisestä avioliitosta nuori tytär, jonka biologinen isä ei halua olla tähän mitenkään yhteydessä ja näinpä Fatiman aviomies on nyt tytön isähahmo. Samaten tyttö rakastaa Mariamia tai "Tätiä", kuten hän tätä kutsuu.
Tällaisessa epätavallisessa tilanteessa, kun ensimmäinen vaimo tekee aloitteen toisen vaimon hankkimisesta, kiehtovin kysymys, joka herää, on tietysti: mikä oli aviomiehen reaktio? Joku voi ajatella, että kukapa mies ei haluaisi kahta naista, mutta polygyninen avioliitto ei ole pelkkää hauskanpitoa. Se on miehelle suuri velvollisuus, ei ainoastaan taloudellisesti - etenkin lännessä - vaan myös fyysisesti ja emotionaalisesti, pitäen mielessä, että hän riskeeraa paikkansa Jannassa, ellei pidä kiinni Jumalan määräämästä oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti monet veljet unohtavat tämän välttämättömän osuuden. Mutta masha Allah, Mohammed, Mariamin ja Fatiman mies, on tässä suhteessa roolimalli.

Mariam: "Ensin hän oli tosi yllättynyt ideasta. Se on ollut hänelle tosi stressaavaa, koska hän on usein huolissaan, ettei hoida asioita hyvin (hän hoitaa). Hän rakastaa meitä molempia hyvin paljon ja meillä kaikkialla kemiat kohtaa loistavasti, mutta stressi raha-asioista, tasa-arvoisuudesta (minkä hän ottaa todella vakavasti) ja yhden perheen luota lähteminen, jotta voi vierailla toisen luona, on ollut hänelle erittäin kuluttavaa.”

Polygynia vs. Yksiavioisuus

"Polygyniassa on edelleen kaksi yksiavioista liittoa ja kumpikin avioliitto on olemassa, riippumatta siitä, kuinka monta vaimoa on. Mielestäni veljien pitäisi lähtökohtaisesti olla yksiavioisia ja jos joku haluaa alkaa moniavioiseksi, pitäisi ensin varmistaa, että pärjää oikeasti tosi hyvin yksiavioisena. Uskon, että yksiavioisuus on useimpien naisten ihanne ja ymmärrän olevani poikkeus normista", Mariam sanoo.
"Toisen vaimon pitää ehdottomasti tietoinen riskeistä, joita ottaa ja potentiaalisesti ongelmista, joita voi nousta oikeudellisesta näkökulmasta. Niinpä suosittelen niitä, jotka kokevat tarvitsevansa suuresti vaimon laillista asemaa, keskustelemaan potentiaalisten miestensä ja sisarvaimojensa kanssa. Riippuen maasta, jossa asutte, siellä saattaa olla mahdollista asua yhdessä ilman virallisia asiakirjoja ja neuvotella ja päättää huoltajuusoikeuksista lain silmissä. Minun tapauksessani avioliittoamme ei valitettavasti ole solmittu virallisesti lain edessä, mutta siitä ei ole tullut mitään ongelmia, sillä Mohamed on kunnon mies, joka tekee parhaansa tukeakseen minua", Fatimah lisää.

Neuvot

Fatimah: "Älä koskaan mene ryhdy polygyyniseen liittoon ensimmäisen vaimon tietämättä ja ilman, että hänellä on mielenrauha asian suhteen. Teillä täytyy olla avioliittonne ulkopuolella aito, hyvä ystävyys, niin että hän tuntuu sinusta samalta kuin muut hyvät ystäväsi. Muista aina hadith siitä, että siskoille islamissa on haluttavaa samaa kuin itselleen. Tämä on melkein yhtä tärkeää kuin suhteesi mieheesi. Tee myös tutkimuksiasi. Älä ryhdy moniavioiseen liittoon kevyn mielin. Pohdi ankarasti sen vaikutuksia sinulle ja lapsillesi."

Mariam: "Rakenna suhdettasi Allahin kanssa läpi vaikeiden aikojen ja pidä aviomiestäsi vastuullisena, jos hän kohtelee sinua väärin. Jos miehesi haluaa, ole osa keskustelua ja tapaa sisar-vaimosi ja katsokaa miehen kanssa, että hän on joku sellainen, johon te molemmat olette tyytyväisiä."

kuvat: pexels.com

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Suura 103 - Ibn Kathirin Koraanin selitysteoksesta

Kuinka `Amr bin Al-`As oli tietoinen Koraanin ihmeestä tämän suuran ansiosta

He ovat maininneet, että `Amr bin Al-`As meni vierailemaan Musaylimah Al-Kadhdhabin luo sen jälkeen, kun Allahin lähettiläs oli saanut profeetan tehtävänsä ja ennen kuin `Amr oli hyväksynyt islamin totuudeksi. Tämän saapuessa Musaylimah sanoi hänelle: "Mitä ystävällesi (Muhammadille) on paljastettu tänä aikana?"
'Amr sanoi: "Hänelle paljastettiin lyhyt ja ytimekäs suura."
Musaylimah sanoi sitten: "Mikä se on?"
'Amr vastasi:
﴿وَالْعَصْرِ - إِنَّ الإِنسَـنَ لَفِى خُسْرٍ - إِلاَّ الَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقِّ وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ ﴾
"Kautta kuluvan ajan,
ihminen on totisesti mennyttä,

lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät, soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen."

Joten Musaylimah pohti hetken. Sitten hän sanoi: "Totisesti jotain samantapaista on paljastettu minullekin." `Amr kysyi häneltä: "Mitä niin?" 
Tämä vastasi: "Oi, Wabr (pieni, karvainen nisäkäs; tamaani), oi, Wabr! Olet vain kaksi korvaa ja rinta, ja loput sinusta kaivaa ja on kaivautunut." Sitten hän sanoi: "Mtä tuumit, oi, `Amr?"
`Amr vastasi: "Kautta Allahin! Totisesti tiedän sinun valehtelevan."

Näin Abu Bakr Al-Khara'itin kertovan tarinan tämän osuuden tai merkitykseltään samanlaisen osuuden kertojaketjun kuuluisan kirjansa Masawi' ul-Akhlaqin toisessa osassa. Wabr on pieni kissaa muistuttaa eläin ja sen suurimmat osat ovat sen korvat ja torso, kun muu osa on ruma. Musaylimah aikoi tällä jonninjoutavuuksien sepittämisellä tuottaa jotain Koraania vastustavaa. Silti se ei vakuuttanut edes sen ajan epäjumalanpalvojia. At-Tabarani kirjasi `Abdullah bin Hisn Abi Madinahilta hänen sanonee: "Aina kun kaksi miestä Allahin lähettilään Seuralaisista tapasivat, he eivät eronneet ennen kuin toinen oli lausunut Suura Al-'Asrin kokonaisuudessaan toiselle ja toinen oli antanut rauhantervehdyksen toiselle." 
Ash-Shafi`i sanoi: "Jos ihmiset pohtivat tätä suuraa, se riittää heille." 

﴿بِسْمِ اللَّهِ الرَّحْمَـنِ الرَّحِيمِ

Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen.


﴿وَالْعَصْرِ- إِنَّ الإِنسَـنَ لَفِى خُسْرٍ- إِلاَّ الَّذِينَ ءامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقّ وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ-﴾

(1. Kautta kuluvan ajan, 2. ihminen on totisesti mennyttä, 3lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät, soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.) 



Al-`Asr on aika, jolloin Adamin lasten liikkeet tapahtuvat, olivatpa ne hyviä tai pahoja

Malik kertoi, että Zayd bin Aslam sanoi: "Se on ilta." Ensimmäinen näkemys on kuitenkin suosittu mielipide. Niinpä Allah vannoo tällä, että ihminen on Khusrissa, mikä tarkoittaa hävitystä ja tuhoa. 

﴿إِلاَّ الَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ﴾

(lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät) Joten Allah tekee poikkeuksen, mennyttä olevan ihmiskunnan kanssa niiden kohdalla, jotka uskovat sydämissään ja tekevät hyviä tekoja raajoillaan.

﴿وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقِّ﴾

(soveltavat toisiinsa totuutta) Eli tekevät tottelevaisuuden tekoja ja välttävät kiellettyjä asioita. 

﴿وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ﴾


(ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.) tarkoittaen niiden suunnitelmien, pahuuksien ja vahinkojen kanssa, jotka vahingoittavat muita ihmisiä siksi, että nämä käskevät heitä hyvään ja kieltävät pahaan. Tähän päättyy Suura Al-`Asrin selitys ja kaikki ylistys ja kiitokset Allahille. 

lauantai 17. joulukuuta 2016

Profeetta Job (Ayoub) (rauha hänelle)

Ibn Kathirin kirjasta Profeettojen tarinat:

Jobin sukuhistoria

Ibn Ishaaq sanoi, että hän oli Rumin miehiä. Hänen nimensä oli Job, Ibn Mose, Ibn Razeh, Ibn Esau,
Ibn Isaac (rauha hänelle), Ibn Abraham (rauha hänelle). (Ibn tarkoittaa jonkun poikaa) Joku muu sanoi hänen olleen Job, Ibn Mose, Ibn Rimil, Ibn Esau, Ibn Isaac, Ibn Jacob. Hänen sukulinjastaan on myös muita käsityksiä. Ibn Asaker kertoi, että hänen äitinsä oli Lotin (rauha hänelle) tytär. Sanottiin, että hänen isänsä oli yksi Abrahamiin (rauha hänelle) uskoneista, kun tämä paiskattiin tuleen.
Ensimmäinen vaihtoehto on uskottavin, koska hän polveutuu Abrahamista, sillä Kaikkivaltias Allah julisti:

Nämä olivat todistukset, jotka annoimme Aabrahamille hänen kansaansa vastaan. Ne, jotka haluamme, korotamme Me ylempään tietoon; Sinun Herrasi on totisesti viisas, tietävä.
Ja me annoimme hänelle Iisakin ja Jaakobin - kumpaakin Me johdatimme - ja Noakia olimme muinoin johdattaneet - ja hänen jälkeläisistään Daavidia, Salomonia, Jobia, Joosefia, Moosesta ja Aaronia - samoin kuin heidät palkitsemme ne, jotka hyvää tekevät" (Koraani 6:83-84)

Allah ylistää Jobia

Allah sanoo Kirjassaan palvojastaan Jobista:

Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättä kääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme. (Koraani 38:44)

Job (rh) oli katuvainen, joka muisteli Allahia kiitollisuudella, kärsivällisyydellä ja sinnikkyydellä. Sen takia Allah antoi hänelle pelastuksen ja hän oli Allahin suuresti arvostama.
Joukko enkeleitä keskustelivat muista Allahin luomista ihmisistä, kuinka heistä nöyrät ansaitsivat Allahin mielisuosion, kun taas ylimielisiin Hän ei ole tyytyväinen. Yksi enkeleistä huomautti: "Paras luomus tänä päivänä maassa on Job, jalo mies, joka osoittaa suurta kärsivällisyyttä ja aina muistelee avokätistä Herraansa. Hän on erinomainen esimerkki Allahin palvojille. Vastineeksi Herra on siunannut häntä pitkällä eliniällä ja lukuisilla palvelijoilla, kun puutteenalaiset ja köyhät jakavat hänen hyvän onnensa; hän ruokkii ja vaatettaa köyhät ja ostaa orjat vapauttaakseen heidät. Hän saa hyväntekeväisyytensä kohteet tuntemaan kuin he tekisivät palvelukseen hänelle, niin auttavainen ja kiltti hän on."

Iblisin kateus Jobista

Iblisiä tämän kaiken kuuleminen ärsytti. Hän suunnitteli houkuttelevansa Jobin korruptioon ja epäuskoon, joten hän kiiruhti tämän luokse. Hän yritti harhauttaa Jobin pois rukouksista kuiskailemalla tälle elämän hyvistä asioista, mutta Job oli tosiuskova, eikä antanut pahojen ajatusten vietellä häntä. Tämä häiritsi Iblisiä vielä enemmän; hän alkoi vihata Jobia entistäkin enemmän.

Iblis tuhoaa Jobin omaisuuden

Iblis nurisi Allahille Jobista. Hän sanoi, että vaikka Job jatkuvasti ylisti Allahia, hän ei tehnyt niin vilpittömyydestä, vaan tehdäkseen Allahin tyytyväiseksi, jottei menettäisi omaisuuttaan. Se kaikki oli show'ta, ahneuden vuoksi. "Jos poistat hänen omaisuutensa, tulet huomaamaan, ettei hänen kielensä enää mainitse nimeään ja hänen rukouksensa loppuvat."

Allah kertoi Iblisille Jobin olevan yksi hänen vilpittömimmistä palvojistaan. Job ei palvonut Allahia maallisen hyvän vuoksi; palvonta tuli hänen sydämestään, eikä sillä ollut mitään tekemistä materian kanssa. Mutta todistaakseen Iblisille Jobin vilpittömyydeen, Allah salli Iblisin avustajineen tehdä Jobin omaisuudelle mitä he halusivat.

Iblis oli hyvin onnellinen. Hän kokosi auttajansa ja aloitti Jobin karjan, palvelijoiden ja maiden tuhoamisen, kunnes mitään ei ollut jäljellä. Hieroen käsiään riemusta Iblis ilmestyi Jobin eteen viisaan, vanhan miehen hahmossa ja sanoi: ”Kaikki omaisuutesi on menetetty, jotkut ihmiset sanovat sen johtuvat siitä, että annoit liikaa hyväntekeväisyyteen ja että tuhlaat aikaasi rukoilemalla jatkuvasti Allahia. Toiset sanovat, että Allah teki sinulle näin miellyttääkseen vihollisiasi. Jos Allah pystyisi estämään vahingon, Hän olisi suojellut omaisuuttasi.”
Uskolleen omistautunut Job vastasi: ”Se, mitä Allah on ottanut minulta pois, kuuluu Hänelle. Olin vain sen valtuutettu vähän aikaa. Hän antaa kelle haluaa ja pidättelee, keltä haluaa.” Näin sanottuaan, Job kumartui taas maahan Herralleen.



Iblis tuhoaa Jobin lapset

Kun Iblis näki tämän, hän turhautui ja sanoi Allahille: ”Olen riisunut Jobin kaikesta hänen omaisuudestaan, mutta hän on silti yhä kiitollinen Sinulle. Hän kuitenkin vain peittelee pettymystään, sillä hän arvostaa suuresti lukuisia lapsiaan. Todellinen koettelemus vanhemmalle on hänen lastensa kautta. Tulet näkemään, kuinka Job hylkää sinut.”
Allah soi Iblisille toimivaltaa, mutta varoitti tätä, ettei se poistaisi Jobin uskoa Herraansa, eikä Jobin kärsivällisyyttä. Iblis kokosi taas auttajansa ja ryhtyi tekemään pahojaan. Hän ravisteli talon lähdettä, talon, jossa Jobin lapset asuivat ja laittoi rakennuksen sortumaan, tappaen heidät kaikki. Sitten hän meni Jobin luo naamioituneena mieheksi, joka oli tullut myötätuntoisena esittämään surunvalittelunsa. Lohduttavalla äänellä hän sanoi Jobille: ”Olosuhteet, joissa lapsesi kuolivat, olivat surulliset. Totisesti, Herrasi ei palkitse sinua oikein kaikista rukouksistasi.”
Näin sanottuaan Iblis odotti jännittyneenä, toivoen, että Job oli nyt valmis hylkäämään Allahin. Mutta taas Job tuotti hänelle pettymyksen vastaamalla: ”Joskus Allah antaa ja joskus ottaa. Joskus Hän on tyytyväinen, joskus tyytymätön tekoihimme. Olipa jokin asia hyödyllinen tai harmillinen minulle, pysyn vakaana uskossani ja kiitollisena Luojalleni.” Sitten Job painautui maahan kumartamaan Herralleen. Tästä Iblis oli äärimmäisen ärsyyntynyt.

Iblis tuhoaa Jobin terveyden

Iblis kutsui Allahia. "Oi, Herrani, Jobin omaisuus on poissa, hänen lapsensa ovat kuolleet ja hän on yhä ruumiiltaan ja niin kauan kuin nauttii ruumiillista terveyttä, hän jatkaa palvomistasi toivossa, että saisi takaisin omaisuutensa ja lisää lapsia. Anna minulle valta hänen kehonsa suhteen, jossa voit heikentää sitä. Hän totisesti laiminlyö palvomisesi ja siten tulee tottelemattomaksi."
Allah halsui antaa Iblisille oppitunnin siitä, että Job oli Herransa omistautunut palvelija, joten Hän vastasi myöntävästi Iblisin kolmanteen pyyntöön, mutta asetti ehdon: "Annan sinulle vallan hänen kehoonsa, mutta en sieluun, älyyn tai sydämeen, sillä näihin paikkoihin asetan tiedon Minusta ja Minun uskonnostasi."
Tällä uudella vallalla aseistettuna Iblis alkoi kostaa Jobin ruumiille ja täytti sen sairaudella, kunnes se oli pelkkää luuta ja nahkaa ja Job kärsi kovista kivuista. Mutta kaikesta kärsimyksestä huolimatta Job pysyi vahvana uskossaan, kärsien kaikki vaikeudet valittamatta. Allahin oikeamieliset palvelijat eivät vaivu epätoivoon, eivätkä käänny muiden puoleen hakemaan apua, vaan pysyvät toiveikkaina Allahin armon suhteen. Jopa lähisukulaiset ja ystävät käänsivät selkänsä Jobille. Vain hänen ystävällinen, lempeä vaimonsa pysyi hänen kanssaan. Kun Job tarvitsi häntä, hän osoitti miehelleen lempeyttä ja huolehti tästä. Hän pysyi tämän seuralaisena ja lohduttajana monien vuosien kärsimyksen ajan.

Jobin elämä – tiivistelmä

Ibn Asaker kertoi: ”Job oli mies, jolla oli paljon monenmoista omaisuutta; nautaa, orjia, lampaita, Haranin laajoja maita ja paljon lapsia. Kaikki nuo suosionosoitukset otettiin häneltä pois ja häntä koeteltiin myös fyysisesti. Mikään hänen elimensä ei voinut hyvin, paitsi sydän ja kieli, joilla molemmilla hän ylisti Kaikkivaltiasta Allahia päivin ja öin. Hänen sairautensa jatkui niin pitkään, että vierailijat tunsivat kuvotusta häntä kohtaan. Ystävät pysyivät hänestä erossa, eikä hänen luonaan enää käyty. Kukaan ei tuntenut sympatiaa häntä kohtaan, paitsi hänen vaimonsa. Vaimo piti hänestä hyvää huolta, tietäen, kuinka hän oli tehnyt hyvää ja ollut empaattinen vaimolle.”

Job rukoilee armoa

Iblis vaipui epätoivoon. Hän neuvotteli auttajiensa kanssa, mutta heillä ei ollut ideoita. He kyselivät: ”Miten älykkyytesi ei tepsi Jobiin, kun onnistuit harhauttamaan ihmiskunnan isän, Adamin, pois Paratiisista?”
Iblis meni Jobin vaimon luo miehen hahmossa. ”Missä aviomiehesi on?” hän kysyi.
Nainen osoitti lähes elotonta myttyä vuoteella ja sanoi: "Tuossa hän on, elämän ja kuoleman rajamailla." Valeasuinen Iblis muistutti naista ajasta, jolloin Jobin terveydentila oli hyvä ja hänellä oli omaisuutta ja lapsia. Yhtäkkiä vuosien vaikeudet ottivat vaimosta niskalenkin ja hän purskahti itkuun. Hän sanoi Jobille:
"Kuinka kauan meinaat kestää kidutusta Herraltamme? Jäämmekö ikuisesti ilman omaisuutta, lapsia ja ystäviä? Mikset pyydä Allahia lopettamaan tätä kärsimystä?"
Job huokaisi ja sanoi pehmeällä äänellä: "Iblisin on täytynyt kuiskutella sinulle ja tehnyt sinut tyytymättömäksi. Kerro, kuinka kauan nautin hyvästä terveydestä ja rikkauksista."
"80 vuotta."
"Kuinka kauan olen kärsinyt näin?"
"Seitsemän vuotta."
"Siinä tapauksessa minua hävettäisi pyytää Herraani poistamaan vaikeudet, sillä en ole kärsinyt pidempään kuin mitä minulla oli hyvä terveys ja omaisuutta. Näyttää siltä, että uskosi on heikentynyt ja olet tyytymätön Allahin kohtaloon. Jos koskaan toivun terveeksi, vannon rankaisevani sinua sadalla iskulla! Tästä päivästä eteenpäin kieltäydyn syömästä tai juomasta mitään kädestäsi. Jätä minut rauhaan ja anna Herrani tehdä, mitä Hän mielii.”

Job parantuu

Raskain sydämin katkerasti itkevällä vaimolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin poistua ja etsiä turvaa muualta. Tässä avuttomassa tilassa Job kääntyi Allahin puoleen, ei valittaen, vaan pyytäen Hänen armoaan: ”Muistettakoon myös Jobia, joka rukoili Herraansa: »Totisesti, onnettomuus on minua kohdannut, mutta Sinä olet kaikkein armollisin armonosoittajista.» Sen tähden Me kuulimme häntä ja poistimme hänen vaivansa ja annoimme takaisin hänen perheensä sekä lisäksi paljon muuta; kaiken armonamme ja kehoituksena palvelijoillemme.” (21:83-84)

Kaikkivaltias Allah myös määräsi:

”Muistakaa myös palvelijaamme Jobia, joka huusi Herralleen: »Saatana on lyönyt minua vaivalla ja tuskalla!» (Ja Herra vastasi:) »Polje jalallasi maahan, ja siitä nousee viileä lähde peseytyäksesi ja sammuttaaksesi janosi!» Ja Me annoimme hänelle takaisin perheensä ja yhtä monta lisäksi armonosoituksenamme ja tunnusmerkkinä ymmärtäväisille.” (38:41-43)

Job totteli ja tervehtyi lähes välittömästi. Samaan aikaan hänen uskollinen vaimonsa ei kestänyt enää olla erossa ja palasi pyydellen anteeksi, kaivaten taas hänen rinnalleen. Kun Job tuli vaimonsa taloon, vaimo yllättyi kunnolla äkillisestä muutoksesta: Job oli taas terve! Hän syleili tätä ja kiitti Allahia Hänen armostaan.

Job ei ollut huolissaan, sillä hän oli vannonut valan, että löisi vaimoaan sata kertaa, jos parantuisi, mutta hänellä ei ollut halua satuttaa tätä. Hän tiesi, että jos ei täyttäisi valaansa, syyllistyisi lupauksen rikkomiseen Allahille. Niinpä viisaudessaan ja armossaan Allah tuli uskollisen palvelijansa avuksi ja neuvoi tätä: ”Ota käteesi nippu ruohoa ja hutki sillä vaimoasi, äläkä riko valaasi.”

”Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättä kääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme.” (38:44)

Profeetta Muhammad (rauha hänelle) Jobista

Abu Hurairah (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoi, että Profeetta Muhammad (rauha hänelle) sanoi:
”Kun Job oli alasti kylpemässä, parvi kultaisia sirkkoja putosi hänen päälleen ja hän alkoi kerätä niitä vaatteeseensa. Hänen Herransa kutsui häntä: ’Oi, Job, enkö ole tehnyt sinua liian rikkaaksi tarvitsemaan näkemääsi?’ Hän sanoi: ’Kyllä, Herrani! Mutta en voi vieroksua Siunauksiasi.’” (Al Bukhari)

perjantai 14. lokakuuta 2016

Suura 112 - Ibn Katheerin Koraanin selitysteoksesta

Seuraava teksti on suomennettu Ibn Kathirin kirjoittamasta Koraanin selitysteoksesta, joka kertoo Koraanin tekstien taustoja - millaisissa tilanteissa Allah on ne paljastanut, ja muuta hyödyllistä tietoa. Kirja on hyvä, suosittelen. Sitä voi lukea englanniksi täältä. Me pienet ihmiset emme voikaan tehdä Koraanin tulkintoja omin päin, vaan se on oppineiden heiniä.

Ibn Kathir 1300-luvulla elänyt viisas ja merkittävä islaminoppinut.

Syy tämän suuran ilmestymiseen ja sen hyveet

Imam Ahmad kirjasi Ubayy bin Ka`bilta, että idolinpalvojat sanoivat Profeetalle (rauha hänelle): "Oi, Muhammad! Kerro meille Herrasi sukujuurista." Joten Allah paljasti:

112:1 Sano: »Hän, Jumala on yksi,
112: 2 ainoa Jumala, kaikkivaltias.
112: 3 Hän ei ole (toista) synnyttänyt
112: 4 eikä ole (toisesta) syntynyt.
112: 5 Ketään ei ole Hänen vertaistaan.»

At-Tirmidhi ja Ibn Jarir kirjasivat samoin ja he lisäsivät kertomukseensa hänen sanoneen:

﴿الصَّمَدُ﴾
"(As-Samad) on Se, joka ei synnyttä, eikä ole syntynyt, koska mitään ei synny ilman että se kuolee, ja mikään ei kuole jättämättä jälkeensä perintöä, ja Allah ei totisesti kuole, eikä jätä jälkeensä perintöä."

(Ketään ei ole Hänen vertaistaan.)
"Tämä tarkoittaa, että ei ole mitään samankaltaista kuin Hän, mitään samanveroista, eikä mitään Häntä muistuttavaakaan." Ibn Abi Hatim kirjasi myös tämän, ja At-Tirmidhi sanoi sen olevan Mursal-kertomus. Sitten At-Tirmidhi sanoi: "Ja tämä on kaikkein oikein."

Hadith sen hyveistä

Al-Bukhari raportoi `Amrah bint `Abdur-Rahmanilta - jolla oli tapana olla Profeetan (rh) vaimon 'Aishan kotona - että 'Aisha sanoi: "Profeetta lähetti miehen päälliköksi sotaretkelle ja tämä tapasi johtaa seuralaisiaan rukouksessa Koraania resitoiden. Ja hän päätti resitointinsa lausumalla "Sano: »Hän, Jumala on yksi". Joten kun he palasivat, he kertoivat tästä Profeetalle, ja Profeetta sanoi:
"Ja kysykää häneltä, miksi hän niin tekee." Niin he kysyivät asiaa ja mies sanoi: "Koska se on kuvaus Ar-Rahmanista ja rakastan resitoida sen." Siihen Profeetta sanoi: "Kertokaa hänelle, että Allah, Kaikkein Korkein, rakastaa Häntä."

Näin Al-Bukhari kirjasi tämän hadithin Tawhid-kirjaansa. Myös Muslim ja An-Nasa'i kirjasivat tämän. Salah-kirjassaan Al-Bukhari kirjasi Anasin sanoneen: "Mies Ansarista tapasi johtaa ihmisiä rukouksessa Quban moskeijassa. Aina kun aloitti resitoimaan suuraa johtamassaan rukouksessa, hän aloitti sen resitoimalla, "Sano: »Hän, Jumala on yksi", kunnes oli resitoinut koko suuran. Sitten hän resitoi toisen suuran sen jälkeen. Ja hän teki näin joka rakassa. Joten hänen toverinsa sanoivat asiasta hänelle: "Totisesti, aloitat tällä suuralla. Sitten se ei sinusta riitä, ennen kuin lausut toisenkin suuran. Sinun pitäisi joko resitoida se tai jättää se ja lausua toinen suura sen sijaan."
Mies sanoi: "En jätä sitä. Jos haluatte minun jatkavat rukoustenne johtamista, teen näin; ja jos te kaikki olette sitä vastaan, jätän teidät (ts. lakkaan johtamasta teitä)."
He pitivät häntä parhaana johtamaan rukouksia, eivätkä halunneet ketään muuta hänen tilalleen. Joten kun Profeetta tuli, he kertoivat tälle asiasta, ja tämä sanoi:
"Oi, se-ja-se! Mikä estää sinua tekemästä niin kuin toverisi käskevät, ja mikä saa sinut lausumaan tämän suuran jokaisessa rakassa?"
Mies sanoi: "Totisesti, rakastan sitä."
Profeetta sanoi: "Rakkautesi vuoksi pääset Paratiisiin."

Tämän kirjasi Al-Bukhari, epäyhtenäisellä kertojaketjulla, mutta tavalla, joka viittaa hänen hyväksyntäänsä.

Hadith, joka kertoo tämän suuran olevan samanveroinen kuin kolmasosa Koraania

Al-Bukhari kirjasi Abu Sa'idilta, että mies kuuli toisen miehen resitoivan

﴿قُلْ هُوَ اللَّهُ أَحَدٌ﴾

"Sano: »Hän, Jumala on yksi", ja toistelevan sitä uudestaan ja uudestaan. Niinpä aamun koitteessa mies meni Profeetan luo ja kertoi tälle asiasta ja tuntui suhtautuvan siihen vähättelevästi. Profeetta sanoi:

«وَالَّذِي نَفْسِي بِيَدِهِ إِنَّهَا لَتَعْدِلُ ثُلُثَ الْقُرْآن»

"Kautta Hänen, jonka kädessä sieluni on, totisesti se vastaa kolmasosaa Koraanista."

Myös Abu Dawud ja An-Nasa'i kirjasivat tämän. Toisessa Al-Bukharin kirjaamassa hadithissa Abu Sa`idilta, olkoon Allah Häneen tyytyväinen, Allahin lähettiläs sanoi seuralaisilleen:

«أَيَعْجِزُ أَحَدُكُمْ أَنْ يَقْرَأَ ثُلُثَ الْقُرْآنِ فِي لَيْلَةٍ»

"Pystyykö joku teistä lausumaan kolmanneksen Koraanissa yhdessä yössä?"
Tämä oli heille vaikeaa ja he sanoivat: "Kuka meistä kykenee siihen, oi, Allahin lähettiläs."
Siihen tämä vastasi:

«اللهُ الْوَاحِدُ الصَّمَدُ ثُلُثُ الْقُرْآن»


"Jumala on Yksi, As-Samad" on kolmasosa Koraania."

Al-Bukhari yksin on kirjannut tämän hadithin.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Väkivalta - fyysinen, henkinen, seksuaalinen, taloudellinen

Haritha bin Wahb kertoi:
Kuulin Profeetan (rauha hänelle) sanovan: "Kertoisinko teille Paratiisin ihmisistä? Heihin kuulu jokainen nöyrä ihminen ja jos hän vannoo Allahin kautta tekevänsä jotain, Allah täyttää sen; kun Tulen ihmisiin kuuluu jokainen väkivaltainen, julma, röyhkeä ihminen."
(Bukhari, Vol 8, kirja 78, Hadith 651 – kaikki Bukharilta ja Muslimilta ovat sahih)

Väkivalta on vallan väärinkäyttöä, toisen rajojen rikkomista ja kaikenlaista toisten satuttamista ja oikeuksien rikkomista, joka voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista ja taloudellista. Niin sen tekijöiden kuin kokijoiden joukossa on kaikkien sukupuolten, uskontojen ja yhteiskuntaluokkien edustajia. Profeetta Muhammad (rauha hänelle) on kertonut, että muslimeista parhaimman ominaisuus on väkivallattomuus:

Abu Musa kertoi: “Jotkut ihmiset kysyivät Allahin lähettiläältä: ‘Kenen islam on paras (ts. kuka on todella hyvä muslimi)?’ Hän vastasi, ‘se, joka ei vahingoita muslimeja kielellään, eikä käsillään.’”
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 11)

Miten Profeetta (rauha hänelle) ratkaisi ristiriitatilanteita?

Vaikka väkivallan syyt ovat syvemmällä, väkivaltaiset taipumukset tulevat esiin usein suuttuessa ja jo sen tunteen välttäminen on usein aiheellista, ja tapa päästä lähemmäs Allahia.

Abu Huraira kertoi, että mies tuli Allahin lähettilään luo ja sanoi: "Opeta minulle jotain, mikä ei ole liikaa minulle, jotta saattaisin ehkä kestää sen".
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Älä suutu."
Hän toisti pyyntönsä monia kertoja ja joka kerta Profeetta (rh) vastasi: "Älä suutu."
(Jami` at-Tirmidhi, vol 4, kirja 1, Hadith 2020, sahih)

Elintärkeä taito, joka muslimin pitää oppia, on kyky käsitellä vihaa ja muita tunteita ja selvittää ongelmatilanteita väkivallattomalla tavalla. Jumala palkitsee ruhtinaallisesti sen, joka käyttäytyy kypsästi, satuttamatta muita, vaikka vihan tunteet kuohuisivat sisällä ja vaikka hänen omia oikeuksiaan olisi loukattu.
Abu Huraira raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Vahva mies ei ole se, joka painii hyvin, vaan vahva mies on se, joka kontrolloi itsensä, kun on raivoissaan."
(Muslim, kirja 32, Hadith 6313)

Sahl bin Mu’adh bin Anas kertoi isältään, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Se, joka hillitsee vihansa, kun voisi toteuttaa sen, Allah kutsuu hänet ennen kaikkea muuta luomakuntaa Ylösnousemuksen päivänä ja antaa hänen valita, minkä huurin hän ikinä haluaa.”
(Sunan Ibn Majah, vol 5, kirja 37, hadith 4186, hasan)

'Aisha kertoi: Profeetta (rh) sanoi: “Allah vihaa eniten riitaisimpia ihmisiä.”
(Bukhari, vol 3, kirja 43, Hadith 637)

Miten esikuvamme, Allahin viimeinen profeetta, ratkaisi ongelmatilanteita esimerkiksi perheessään? Mietipä tällaista tilannetta: joku lähettää sinulle lahjan - ja puolisosi paiskaa sen säpäleiksi. Tätä ei edes edellä mikään riita tai konflikti, vaan hän on vain mustasukkainen. Tällainen tunne nousee hänellä pintaan, vaikka hän tietää, ettet sinä ole millään väärinteollasi antanut siihen aihetta.

Anas kertoi: "Yksi Profeetan (rh) vaimoista antoi Profeetalle (rh) kulhollisen ruokaa. Sitten 'Aisha särki kulhon kädellään ja heitti ruoat menemään. Joten Profeetta (rh) sanoi: "Ruokaa ruoasta ja astia astiasta."
(Jami` at-Tirmidhi, vol 3, kirja 13, hadith 1359, sahih)

Profeetta (rh) ei huutanut. Hän ei kiroillut. Hän ei nimitellyt Aishaa. Hän sanoi: "Ruokaa ruoasta ja astia astiasta" ja antoi asian olla. Hänen ratkaisunsa ei ollut hyökätä vaimoaan vastaan millään tavoin, vaan kertoa, miten tämä voisi hyvittää tekonsa. Hän antoi Aishalle viestin, että vaikka tavaroita ei saa rikkoa, eikä ruokaa viskellä pitkin lattioita, hän ei tuomitse, eikä kiellä tämän tunteita. Hän ei jäänyt turhaan vatvomaan asiaa, eikä rankaisemaan vaimoaan, vaikka tämä oli käyttäytynyt huonosti. Muslimi ei riehu, eikä räyhää etenkään perheelleen.

Toinen esimerkki Profeetan (rh) luonteesta tulee ilmi hänen palveluspoikansa kertomuksesta.
Anas ibn Malik kertoi: “Palvelin Profeettaa (rh) Medinassa kymmenen vuotta. Olin poika. Kaikki tekemäni työt eivät olleet työnantajani toiveen mukaisia, mutta hän ei koskaan sanonut minulle ‘hyi’, eikä hän sanonut ‘miksi teit noin?’ tai ‘miksi et tehnyt tätä?’”
(Abu Dawood, kirja 42, hadith 4756, sahih)

Profeettamme Muhammad (rh) suhtautui ihmisten inhimillisiin puutteisiin ja töppäilyihin hyvin kärsivällisesti ja välitti lähimmäisistään suuresti. Hän ei kymmenen vuoden aikana kertaakaan moittinut palveluspoikaansa, vaikka tämä ei aina tehnyt sitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Profeetta (rh) ei saapastellut nokka pystyssä odottaen, että muut laittaisivat hänen tarpeensa omiensa edelle. Ennen kuin hän sanoi mitään, hän mietti, olisiko siitä mitään hyötyä muille: ensimmäisen kertomuksen tilanteessa hän näki vaimonsa hyötyvän kehotuksesta korjata aiheuttamansa vahinko, toisessa tapauksessa hän ei nähnyt mitään hyötyä siitä, että olisi huomautellut pojalle tämän tekemisistä.
Hänen esimerkkiään seuraten olemme sivistyneitä muslimeita, jotka emme puske eteenpäin tunteiden vallassa, vaan käytämme järkeä. Käytöksemme ja päätöksen tekomme ei saa olla mielialan vaihteluiden värittämää.

`Abdur Rahman bin Abi Bakra kertoi:
Abu Bakra kirjoitti pojalleen Sijistaniin: 'Älä tuomitse kahden ihmisen välillä, kun olet vihainen, sillä kuulin Profeetan (rh) sanovan: 'Tuomarin ei pidä tuomita kahden ihmisen välillä, kun hän on vihaisella tuulella.'"
(Bukhari, Vol 9, kirja 89, Hadith 272)

Kun kärsivällisyyttä koetellaan ja suuttumuksen tunne syttyy sydämeen, on aika rauhoittaa itsensä ja pysyä vaiti - ja vaikkapa vetäytyä toiseen huoneeseen - ennen kuin tekee mitään harkitsematonta.

Ibn 'Abbas raportoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Opeta ja tee asiat helpoiksi, äläkä vaikeiksi. Kun joku teistä on vihainen, hänen tulee olla hiljaa."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 12, Hadith 245, sahih)

AbuDharr kertoi:
Allahin lähettiläs (rh) sanoi meille: "Kun joku teistä suuttuu seisoessaan, hän tulee istuutua. Jos viha lähtee hänestä, hyvä niin; muussa tapauksessa hänen tulee mennä makaamaan."
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4764, sahih)

Fyysinen väkivalta

Fyysistä väkivaltaa on kaikenlainen kehoon kajoaminen: lyöminen, kuristaminen, potkiminen, töniminen, tukistaminen, hiuksista repiminen, läimäyttäminen, läpsiminen, piiskaaminen, paiskominen seiniä päin, liikkumisen estäminen, esineiden heittäminen toista päin, näännyttäminen, silpominen (esim. tyttöjen tai intersukupuolisten sukuelinten).

Siihen kuuluu myös kemiallinen väkivalta: päihdyttäminen ja tarpeettomien lääkkeiden syöttäminen tai se, että toista estetään syömästä hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai noudattamasta hänen tarvitsemaansa ruokavaliota. Lasta tai toisten avusta riippuvaista aikuista (huonokuntoinen vanhus tai vammainen) saatetaan päihdyttää, jotta hän olisi passiivisempi tai jotta hoitaja saisi enemmän vapaa-aikaa.

'Aisha kertoi: Profeetta (rh) ei koskaan lyönyt ketään palvelijoistaan, vaimoistaan, eikä hänen kätensä koskaan lyönyt mitään.
(Sunan ibn Majah, vol 3, kirja 9, hadith 1984, sahih)

Mu'awiyah al-Qushayri kertoi: Menin Allahin lähettiläs (rh) luo ja kysyin häneltä: "Mitä sanot (määräät) vaimoistamme?" Hän vastasi: "Anna heille ruokaa, jota sinulla on itsellesi ja vaateta heidät sillä, millä vaatetat itsesi ja älä lyö heitä äläkä herjaa heitä."
(Sunan Abi Dawud, 11, Hadith 2139, sahih)

'Abdullah raportoi, että Profeetta (rh) sanoi:
"Vastaa kutsuihin. Älä torju lahjoja. Älä lyö muslimeja."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 9, Hadith 157, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

`Abdullah bin Zam`a kertoi: "Profeetta (rh) kielsi nauramasta henkilölle, joka päästää kaasua ja sanoi: 'Kuinka kukaan teistä voi lyödä vaimoaan, kuten lyö orikameliaan ja sitten saattaa syleillä häntä (nukkua hänen kanssaan)?" Ja Hisham sanoi, "kuin lyö orjaansa".
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, Hadith 68)
(sivuhuomautus: islamissa myös hevosen ja orjan lyöminen on kiellettyä)

Abu Umama sanoi: Profeetta (rh) tuli kahden orjan kanssa ja antoi toisen heistä 'Alille ja sanoi: "Älä lyö häntä. Olen kieltänyt lyömästä rukouksen ihmisiä ja näin hänen rukoilevan, ennen kuin tulimme."
Hän antoi Abu Dharrille orjan ja sanoi: "Neuvon, että kohtelet häntä hyvin", joten Abu Dharr vapautti hänet.
Hän sanoi: "Mitä sinä teit?"
Hän vastasi: "Käskit minua kohtelemaan häntä hyvin, joten vapautin hänet."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 9, Hadith 163, Al-Albani sanoi, että tämä on hasan)

Eräs nainen nimeltä Fatimah bint Qais kertoi Profeetta Muhammadille (rauha hänelle), että kaksi miestä olivat kosineet häntä ja kysyi tältä neuvoa, kumman hän valitsisi.
”'Mu'awiyah bin Abi Sufyan ja Abu Jahm ovat kosineet minua.'
Allahin lähettiläs (rh) sanoi: 'Mitä tulee Abu Jahmiin, hänen keppinsä ei koskaan lähde hänen olkapäältään (ts. hän lyö naisia) ja Mu'awiyah on köyhä mies, jolla ei ole omaisuutta. Ennemmin sinun tulisi naida Usamah bin Zaid.'
En pitänyt ajatuksesta, mutta hän sanoi: 'Nai Usamah bin Zaid.'”

Fatimah bint Qais ei tuntenut ihastusta tätä miestä kohtaan, mutta Muhammad (rh) neuvoi silti näin, sillä hän tiesi, että tämä oli paljon parempi vaihtoehto kuin väkivaltainen mies, joka olisi kohdellut vaimoaan vääryydellä. Heidän avioelämänsä osoittautui onnelliseksi, sillä Fatimah kertoo:
”Joten nain hänet ja Allah loi paljon hyvää häneen ja muut olivat kateellisia hyvästä onnestani.”
(Sunan an-Nasa'i, vol 4, kirja 26, hadith 3247, sahih)

Abu Sa’eed Al-Khudri sanoi: "Allahin lähettiläs (rh) kielsi silpomasta eläimiä."
(Sunan Ibn Majah, vol 1, kirja 27, hadith 3185)

Samurah kertoi, että Profeetta (rh) sanoi:
"Jokainen, joka tappaa orjansa, me tapamme hänet ja jokainen, joka silpoo orjaansa, me silvomme häntä."

(Nasa'i, Vol 5, kirja 45, Hadith 4741, hasan)

Henkinen väkivalta

Väkivalta ei aina edellytä fyysistä kontaktia, vaan se voi olla luonteeltaan myös henkistä. Siihen kuuluu ainakin:
- nimittely, haukkuminen, syyllistäminen
- reagoimattomuus, kylmyys, mykkäkoulu, toisen kohteleminen kuin ilmaa
- vakoilu ja vainoaminen, joka voi ilmetä monin tavoin, kuten: jatkuvat ei-toivotut yhteydenottoyritykset, toisen roskien tonkiminen, seuraaminen esim. ex-puolison toimesta (lähtee seuraamaan vaikka kaupungilla toisen liikkeitä, tarkkailee, missä toinen käy, milloin toinen poistuu kotoa ja palaa kotiinsa), toisen kotiin tuleminen ilman lupaa
- uhkailu
- omaisuuden ja tavaroiden varastaminen ja tärveleminen
- kontrollointi ja eristäminen: halutaan kontrolloida toisen pukeutumista, ystäväpiiriä, rahankäyttöä, jne.; halutaan aina tietää, missä toinen on ja kenen kanssa
- vähättely ja mitätöinti
- lapselta tai toisten avusta riippuvaiselta aikuiselta kielletään hänen tarvitsemansa apu, esim. ei viedä lääkäriin tai käytetä vessassa tai suihkussa; apuväline, kuten pyörätuoli piilotetaan tai asetetaan niin kauas, ettei sitä tarvitseva pääse siihen käsiksi
- naurunalaiseksi tekeminen, nöyryyttäminen
- juoruilu, maineen vahingoittaminen
- ivaaminen, pilkkaaminen, ilmehditään tai elehditään toiselle pilkkaavasti, matkitaan esim. toisten syömistä tai puhetyyliä
- lasten käyttö väkivallan välineenä: lasta pyydetään tarkkailemaan esim. toista vanhempaansa ja raportoimaan tämän tekemisistä, lasta pidetään viestinviejänä aikuisten välisissä kiistoissa, tehdään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, lasta vieraannutetaan toisesta vanhemmasta kostoksi, eronnut vanhempi hakee lasta päiväkodista tai koulusta omine lupine, eikä kerro lapsen olinpaikkaa toiselle vanhemmalle
- pelon ilmapiirin ylläpitäminen esim. jättämällä aseita (veitsiä, pistooleja) pitkin taloa uhkaavalla tavalla, ajamalla autoa aggressiivisesti turvallisuudesta piittaamatta, hajottamalla tavaroita, hakkaamalla seiniä.

Haukkuminen, nimittely

Älkää etsikö vikoja toisistanne älkääkä kutsuko toisianne pilkkanimillä. Kurjaa on joutua huonoon huutoon, uskon omaksumisen jälkeen, ja ne, jotka eivät käänny, ovat jumalattomia
(Koraani 49:11)

AbuJubayrah ibn ad-Dahhak kertoi: “Tämä jae paljastettiin meille, Banu Salimahin heimolle: “Älkää kutsuko toisianne (loukkaavilla) lempinimillä” (49:11) —“Kun Allahin lähettiläs (rh) tuli luoksemme, kaikilla meillä oli kaksi tai kolme nimeä.” Allahin lähettiläs (rh) alkoi sanoa: “Oi, se-ja-se!”
Mutta he sanoivat: “Pysy vaiti, Allahin lähettiläs! Hän suuttuu tuosta nimestä.” Joten tämä jae paljastettiin: “Älkää kutsuko toisianne (loukkaavilla) lempinimillä.”
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4944, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

Ibn Mas'ud kertoi: Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Muslimin pahoinpitely sanallisesti on tottelemattomuutta [Allahille] ja taistelu häntä vastaan on epäuskoa."
(Jami` at-Tirmidhi, Vol 5, kirja 38, Hadith 2635, sahih)

Reagoimattomuus, kylmyys, mykkäkoulu, toisen kohteleminen kuin ilmaa

Abu Aiyub kertoi:
Profeetta (rh) sanoi: "Ei ole laillista muslimille hylätä veljeään (olla puhumatta tälle) yli kolmeen päivään, kun tavataan, yksi kääntää kasvonsa toiseen, toinen toiseen suuntaan. Katso! Parempi kahdesta on se, joka alkaa tervehtiä toista."
(Bukhari, Vol 8, kirja 74, Hadith 254)

Uhkailu

Uhkailua on, kun uhkailee esimerkiksi satuttaa henkisesti tai fyysisesti puolisoa, lapsia, lemmikkieläimiä, uhkaa tehdä itsemurhan, ottaa avioero ja/tai estää puolisoa tapaamasta lapsia, riippumatta siitä, aikooko vakavissaan toteuttaa uhkausta vai ei. Jos tahtoo erota, on rehellistä kertoa siitä, mutta eropuheista ei saa tehdä vallankäytön välinettä. Jos puoliso on täysin sopimaton vanhemmaksi, on paikallaan harkita vanhemman oikeuksien epäämistä, mutta lapsia ei tule sotkea aikuisten välisiin riitoihin ja asioihin.

Abu Huraira kertoi: Profeetta (rh) sanoi: "Kenenkään teistä ei pitäisi osoittaa muslimiveljeään aseella, sillä Saatana voi houkutella häntä lyömään tätä ja näin ollen hän lankeaisi (Helvetin) tulen onkaloon."
(Bukhari, vol 9, kirja 88, Hadith 193)

Abu Musa Al-Ash'ari kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Se, joka heristää asetta meitä vastaan, ei ole yksi meistä."
(Sunan Ibn Majah, Vol 3, kirja 20, Hadith 2577, sahih)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "On kolme asiaa, jossa vakavuus on vakavaa ja vitsailu on vakavaa: avioliitto, ero ja vaimon ottaminen takaisin."
(Sunan Ibn Majah, Vol 3, kirja 10, Hadith 2039, hasan)

AbdurRahman ibn AbuLayla kertoi:
"Profeetan (rh) seuralaiset kertoivat meille, että kerran he matkustivat Profeetan (rh) kanssa. Mies nukkui ja yksi heistä meni köyden luo, joka tällä oli mukanaan. Hän otti sen, pelästyttäen köyden omistajan.
Profeetta (rh) sanoi: 'Ei ole laillista muslimille pelotella toista muslimia.'"
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4986, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

Vakoilu

Muslimin tulee kunnioittaa kaikkia ihmisiä, piti heistä tai ei, ja täten kunnioittaa muiden yksityisyyttä. On väkivaltaa lukea puolison tai lasten tekstiviestejä, sähköpostia, viestejä internetissä, kuten Facebookissa, sivuhistoriaa ja sellaisia henkilökohtaisia papereita kuin päiväkirjoja.

Te, jotka uskotte, karttakaa pahoja luuloja, sillä epäileminen on totisesti joissakin tapauksissa synti. Älkää vakoilko älkääkä panetelko toisianne! Haluaako joku teistä syödä kuolleen veljensä lihaa? Sitä kyllä inhoatte. Huolehtikaa velvollisuuksistanne Jumalaa kohtaan! Jumala on armahtavainen ja laupias.
(Koraani 49:12)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Välttäkää epäilyä, sillä epäily on puheen valheellisin muoto. Älkää olko uteliaita toisistanne tai vakoilko toisianne."
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4899, sahih)

Hukaym ibn Sa'd kertoi 'Alin sanoneen: "Älä kiirehdi levittämässä ja paljastamassa salaisuuksia. Edessänne on vakava, ahdistava kärsimys ja tapahtumia, joita kestäisi kauan selittää - nimellisesti alistavia konflikteja."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 15, hadith 327)

Malik kertoi minulle, että kuuli jonkun sanovan Luqmanille, "mikä on tuonut sinut tähän, minkä näemme?" tarkoittaen Luqmanin korkeaa asemaa. Luqman sanoi: "Totuudellinen puhe, luottamuksen arvoisena olo ja sellaisen jättäminen, mikä ei kuulu minulle."
(Muwatta, kirja 56, Hadith 17)

Omilleen muuttaneiden lasten kotirauhaa tulee kunnioittaa, eikä heille saa tunkeutua luvatta, heidän tahtoaan kunnioittamatta. Lapsilla ei ole velvollisuutta päästää vanhempia sisään kotiinsa, jos nämä eivät kunnioita heidän sääntöjään, jos he kaipaavat omaa tilaa tai jos vain ajankohta on heille sopimaton.

Te, jotka uskotte, älkää astuko muihin taloihin kuin omiinne, ennenkuin olette saaneet niiden asukkaiden suostumuksen ja heitä tervehtineet. Tämä on teille parasta, joten ottakaa se varteen.
(Koraani 24:27)

Abu Huraira kertoi kuulleensa Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen: "Me (muslimit) olemme viimeisiä tulijoita, mutta tulemme olemaan etummaisia Ylösnousemuksen päivänä." Ja hän lisäsi: "Ja jos joku tirkistelee (katselee salaa) taloosi ilman lupaasi ja heität häntä kivellä ja hänen silmänsä tuhoutuvat, sinua ei pidä moittia."
(Bukhari, Vol 9, kirja 83, Hadith 26)

Syyllistäminen

Syyllistäjä saattaa sanoa: "Jos sinä jätät minut, sitten minun elämäni menee pilalle", ”jos kerrot, mitä tapahtui, lapsemme viedään pois ja perhe menee hajalle”, "jos et hermostuttaisi minua, en käyttäytyisi näin (esim. löisi sinua)" tai "jos rakastat minua, teet niin kuin minä sanon".

Väkivallantekijälle on melko tyypillistä on syyttää tai epäillä puolisoa aiheettomasti avioliiton ulkopuolisista suhteista.

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs sanoi:
"On sellaista suojelevaa mustasukkaisuutta, jota Allah rakastaa ja sellaista, jota Allah vihaa. Se, millaista Allah rakastaa, on suojelevaa mustasukkaisuutta, kun epäilyksille on perusteita. Ja se, millaista Allah vihaa on suojelevaa mustasukkaisuutta, kun epäilyksille ei ole perusteita."
(Sunan Ibn Majah, Vol 3, kirja 9, Hadith 1996, sahih)

'Ubada bin As-Samit sanoi: -- Allahin apostoli sanoi, että kun ryhmä hänen seuraajiaan oli hänen ympärillään, hän sanoi, "Vannokaa kuuliaisuutta minulle, että
1. Ette palvele mitään muuta Allahin rinnalla.
2. Ette varasta.
 3. Ette harjoita kiellettyä sukupuolista kanssakäymistä.
 4. Ette surmaa lapsianne.
 5. Ette syytä ketään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt (levitä sellaista syytöstä ihmisten keskuudessa).
 6. Ette ole tottelemattomia kun teitä käsketään tekemään hyvä teko.
--
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 18)

On erityisen vakava synti syyttää viatonta naista aviorikoksesta.

Jotka syyttävät aviovaimoja haureellisesta elämästä eivätkä tuo neljää todistajaa, heille annettakoon kahdeksankymmentä raipaniskua, älköönkä heidän todistustaan milloinkaan vast'edes kuunneltako, sillä he ovat jumalattomia ihmisiä.
(Koraani 24:4)

Ibn `Abbas kertoi:
Hilal bin Umaiya syytti vaimonsa olleen laittomassa sukupuoliyhteydessä Sharik bin Sahman kanssa ja jätti tapauksen Profeetalle. Profeetta (rh) sanoi Hilalille: "Joko tuot todisteen (neljä todistajaa) tai saat laillisen rangaistuksen selkääsi (ruoskaniskuja)."
Hilal sanoi: "Oi, Allahin apostoli! Jos joku meistä näkee miehen vaimonsa päällä, tulisiko hänen mennä etsimään todistajia?"
Profeetta (rh) sanoi edelleen: "Joko tuot todisteen (neljä todistajaa) tai saat laillisen rangaistuksen selkääsi (ruoskaniskuja)."
(Bukhari, Vol 6, kirja 60, Hadith 271)

Omaisuuden ja tavaroiden varastaminen ja tärveleminen (myöhemmin aiheesta otsikon ”Taloudellinen väkivalta”)

”Profeetta, kun uskovat naiset tulevat luoksesi ja lupaavat pyhästi, etteivät aseta mitään Jumalan rinnalle, etteivät varasta, eivät tee aviorikosta, eivät surmaa lapsiaan, eivät keksi valheita eivätkä ole tottelemattomia Sinua kohtaan siinä, mikä on kohtuullista, niin ota vastaan heidän lupauksensa ja ano Jumalalta heille anteeksiantoa; totisesti Jumala on anteeksiantava, armollinen.”
(Koraani 60:12)

”Varkailta taasen, olkootpa mies- tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta.”
(Koraani 5:38)

Vaikka perheen sisäisestä varkaudesta ei katkaista kättä, se on yhtä lailla väärin.

Al-Mughira kertoi: Profeetta sanoi: “Allah on kieltänyt teitä (1) olemasta velvollisuudentunnottomia äideillenne, (2) pitämästä itsellänne sellaista, mikä teidän kuuluisi antaa pois tai (3) vaatimasta jotain, mitä ette ansaitse (mikä ei teille kuulu) tai (4) hautaamasta tyttäriänne elävältä. Ja Allah inhoaa sitä, että a) puhutte liikaa muista b) kysytte liian monia kysymyksiä (uskonnosta) tai c) tuhlaatte omaisuuttanne.”
(Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 6)

Profeetta Muhammad (rh) kielsi ottamasta edes eläimeltä sellaista, mikä kuuluu
'Abdullah raportoi, että Profeetta (rauha olkoon hänen kanssaan) pysähtyi paikkaan ja sitten joku otti linnun munat ja lintu alkoi hakata siipiään yhteen Allahin lähettilään (rh) pään ympärillä. Hän kysyi: "Kuka teistä on ottanut sen munat?" Mies sanoi: "Allahin lähettiläs, minä olen ottanut sen munat." Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Palauta ne armosta lintua kohtaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 20, hadith 382, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Vähättely, mitätöinti, kiittämättömyys

Ibn 'Abbas kertoi: Profeetta sanoi: "Minulle näytettiin Helvetin tuli ja suurin osa sen kärsijöistä oli naisia, jotka olivat kiittämättömiä." Kysyin, "eivätkö he uskoneet Allahiin?" (tai olivatko he kiittämättömiä Allahia kohtaan?) Hän vastasi, "he ovat kiittämättömiä miehilleen ja kiittämättömiä palveluksista ja hyvistä teoista (hyväntekeväisyydestä), jota heille tehtiin. Jos olet aina ollut hyvä (hyväntahtoinen) yhdelle heistä ja sitten hän näkee sinussa jotain mistä ei pidä, hän sanoo, 'en ole koskaan saanut mitään hyvää sinulta.'"
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 29)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: “Se joka ei ole kiitollinen ihmisille, ei ole kiitollinen Allahille.”
(Jami` at-Tirmidhi, vol 4, kirja 1, Hadith 1954, sahih)

Abu Huraira kertoi, että Profeetta (rh) sanoi: “Allah ei kiitä sitä, joka ei kiitä muita ihmisiä.”
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 10, hadith 7, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

Abu Dharr (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:
"Älkää vähätelkö mitään hyvää tekoa, edes muslimiveljenne tapaamista iloinen ilme kasvoillaan."
[Muslim]
(Riyad as-Salihin, kirja 1, hadith 121)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Muslimi on toisen muslimin veli, hän ei petä tätä, valehtele tälle, eikä hämää tätä. Kaikki muslimissa on laitonta toiselle muslimille: hänen kunniansa, omaisuutensa ja hänen verensä. At-taqwa on täällä. On tarpeeksi pahaa ihmiselle, että hän vähättelee muslimiveljeään."
(Jami` at-Tirmidhi, Vol 4, kirja 1, Hadith 1927, hasan)

Abu Huraira raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) ei koskaan löytänyt vikaa ruoasta, jota hänelle tarjoiltiin. Jos hän piti jostain, hän söi sen ja jos hän ei pitänyt, hän jätti sen.
(Muslim, kirja 23, Hadith 5121)

Juoruilu, maineen vahingoittaminen

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi: ”Se, joka on sortanut toista ihmistä koskien tämän mainetta tai mitään muuta, hänen tulee anoa tältä anteeksiantoa ennen Ylösnousemuksen päivää, jolloin ei ole rahaa (jolla hyvittää väärät teot), mutta jos hänellä on hyviä tekoja, nuo hyvät teot otetaan häneltä hänen tekemänsä sorron mukaan, ja jos hänellä ei ole hyviä tekoja, sorretun synnit lastataan hänelle.”
(Bukhari, vol 3, kirja 43, hadith 629)

Eristäminen

Salim kertoi isältään ('Abdullah b. Umar), että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Kun naiset pyytävät lupaa mennä moskeijaan, älkää estäkö heitä.” 
(Muslim, kirja 4, hadith 884)

Eristäminen ei koske ainoastaan moskeijassa käymisen ja muslimiystävien tapaamisen estämistä.


Seksuaalinen väkivalta

Seksuaaliväkivaltaa on seksuaalisen ulottuvuuden omaavaa toimintaa, joka vahingoittaa toista: joka kohdistuu henkilöön, joka joko a) ei anna siihen suostumustaan, vastustaa sitä tai b) on kyvytön antamaan siihen suostumustaan, päättämään osallistumisestaan siihen ja/tai ilmaisemaan omaa tahtoaan (lapsi 0-n.15-17.v, sammunut, tajuton, vaikeasti kehitysvammainen, sairas tavalla, joka estää henkilöä muodostamasta omaa tahtoa ja ymmärtämästä, mitä on tekemässä). Tätä väkivaltaa ei koskaan voi perustella, eikä selittää sen kohteen pukeutumisella tai muilla ominaisuuksilla tai tekemisillä.

Kuten väkivallan muitakin muotoja, myös seksuaalista väkivalta voi harjoittaa minkä tahansa sukupuolen edustaja ja kohdistaa sen minkä tahansa sukupuolen edustajaan. Miehen erektio ei tarkoita, että hän olisi suostunut seksuaaliseen kanssakäymiseen tai nauttisi siitä.

Seksuaaliväkivaltaan lukeutuu pakottaminen ja painostaminen seksuaalisiin tekoihin, seksuaalinen ahdistelu, ns. pihtaaminen eli seksistä kieltäytyminen vallankäytön muotona, puolison näkeminen seksiobjektina sekä loukkaaviksi koetut seksuaaliset kommentit, kuten "vitsit" puolison peniksen koosta tai rintojen muodoista.
Jos seksuaaliset halut eivät kohtaa, molempien on oltava valmiita joustamaan. Puolisolla on oikeus saada seksiä toiselta, mutta sen ottaminen väkisin olisi puhtaasti väkivaltaa, jota ei voi perustella uskonnolla. Jos puoliso kieltäytyy seksistä, se ei myöskään oikeuta tekemään aviorikosta.

Kaikki lapseen kohdistuvat seksuaaliset teot ovat väkivaltaa, riippumatta siitä, vastusteleeko lapsi niitä näkyvästi tai ilmaiseeko hän niiden tekevän kipeää - siinäkin tapauksessa, että lapsi olisi aloitteellinen ja aktiivinen. Näitä eivät ole ainoastaan koskettelu, pakottaminen tai suostutteleminen koskettamaan ja riisuminen, vaan myös seksuaaliset vihjailut, pornolle altistaminen, pakottaminen kulkemaan vähissä vaatteissa ja lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa.

Islamin laki määrää raiskauksesta rangaistukseksi naimisissa olevalle miehelle kuoleman kivittämällä, ja naimattomalle miehelle sata ruoskan iskua ja karkotuksen vuodeksi.

Wa'il ibn Hujr kertoi:
Kun nainen Profeetan (rh) aikana meni rukoilemaan, mies hyökkäsi hänen päällensä ja raiskasi hänet. Nainen huusi ja mies meni pois, ja kun mies oli mennyt, nainen sanoi: "Tämä mies teki niin ja niin minulle." Ja kun joukko siirtolaisia tulivat sinne, nainen sanoi: "Tämä mies teki niin ja niin minulle."
He menivät ja ottivat kiinni miehen, jonka luulivat olleen sukupuoliyhteydessä naisen kanssa ja toivat hänet naisen luo.
Nainen sanoi: "Kyllä, hän se on."
Kun Profeetta (rh) oli antamassa tuomiota, mies, joka todella oli pahoinpidellyt naisen, nousi seisomaan ja sanoi: "Allahin apostoli, minä olen mies, joka teki sen hänelle."
Allahin apostoli sanoi naiselle: "Lähde, sillä Allah on antanut sinulle anteeksi."
Tälle viattomalle miehelle hän sanoi hyviä ja sanoja ja miehestä, joka oli ollut sukupuoliyhteydessä naisen kanssa, Profeetta (rh) sanoi: "Kivittäkää hänet kuoliaaksi."
Hän sanoi myös: "Hän katui niin paljon, että jos Medinan ihmiset olisivat katuneet niin paljon, se olisi hyväksytty heiltä.
Abu Dawud sanoi: "Asbat bin Nasr on myös välittänyt sen Simakilta."
(Sunan Abu Dawud, kirja 39, hadith 4366)

Safiyya bint 'Ubaid sanoi:
“Valtiollinen orjamies yritti viekoitella naisorjan Khumusin sotasaaliista, kunnes hän vei väkisin tämän neitsyyden, vasten naisen tahtoa; siksi ‘Umar ruoski hänet lain mukaisesti ja karkotti hänet, mutta hän ei ruoskinut naisorjaa, koska miesorja pakotti naisen laittomaan yhdyntään, vasten tämän tahtoa. ---”
(Bukhari, vol 1, kirja 85, hadith 81)

Seksuaaliväkivallan uhri saa kaikin mokomin puolustaa itseään tilanteen vaatimalla tavalla. Islaminoppinut Ibn Qudamah kirjoittaa näin uskonnon lakiopin kirjassaan al-Mughni: “Koskien naista, joka tuli miehen ahdistamaksi ja nainen tappoi hänet puolustaakseen itseään, Ahmad sanoi: ‘Jos hän tiesi, että tämä halusi raiskata hänet ja tappoi miehen suojellakseen itseään, se ei ole hänen vikansa.’ Ahmad mainitsi perimätiedon, jonka al-Zuhri raportoi al-Qaasim ibn Muhammadilta, ‘Ubayd ibn ‘Umayrilta, jossa sanotaan, että miehelle tuli vieraita Hudhaylin heimosta ja hän halusi raiskata naisen, joten nainen heitti kiven ja tappoi hänet. ‘Umar sanoi: ‘Kautta Allahin, hänestä ei ole mitään verirahaa’, ts. naisen ei tarvitse maksaa miehestä verirahaa. Jos on sallittua puolustaa rahojaan [jos joku yrittäisi ryöstää sinut], jotka voisi antaa pois, se, että nainen puolustaa itseään ja kunniaansa, joita ei voi antaa pois, on selkeästi sallitumpaa kuin se, että puolustaisi rahojaan.”


Taloudellinen väkivalta

Taloudellista väkivaltaa on pakottaa toinen aikuinen taloudellisesti riippuvaiseksi sinusta, anastaminen, kiristäminen, pakottaa elämään kohtuuttoman nuukasti, tehdä yksin isoja taloudellisia päätöksiä, pakottaa toinen ottamaan tai takaamaan lainoja, kontrolloida toisen omien rahojen käyttöä, esim. sanomalla, että tämän täytyy näyttää kuitit ostoksistaan, ns. siipeily eli heittäytyminen toisen elätettäväksi ilman sopimusta ja antamatta mitään vastineeksi muulla tavoin (esim. antamatta panostaan kodin- tai lastenhoitoon), eron jälkeen jättää elatusmaksut maksamatta. Melko tyypillinen uhri on ikääntynyt vanhempi, jota päihde/peliriippuvainen aikuinen lapsi painostaa antamaan eläkkeen hänelle.

Perheen elättäminen ja puolison ja lasten aineellisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi tapa palvoa Jumalaa.

Abu Mas'ud Al-Ansari kertoi: Profeetta (rh) sanoi: "Kun muslimi käyttää perheeseensä aikoen saada Allahilta palkkiota, sitä pidetään hänelle Sadaqana."
(Bukhari, vol 7, kirja 64, hadith 263)

'Aisha kertoi: Hind bint 'Utba tuli ja sanoi: "Oi, Allahin Apostoli! Abu Sufyan on kitupiikki, joten teenkö väärin, jos ruokin lapsiamme hänen omaisuudestaan (otan hänen rahoistaan kysymättä häneltä lupaa)?" Allahin Apostoli sanoi: "Ei, jos otat vain sen, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista".
(Bukhari, vol 7, kirja 64, hadith 272)