Vaatimattomuus ja nöyryys

Vaatimattomuus on keskeinen osa muslimin luonnetta ja käytöstapoja. Se näkyy käytöstavoissa, puheessa, elämäntavoissa ja pukeutumisessa.

Ibn 'Umar sanoi "Vaatimattomuus ja usko ovat yhdessä. Jos toinen poistetaan, toinen poistetaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 56, Hadith 1313, sahih eli autenttinen)

Sanan "islam" yksi merkityksistä on Jumalalle alistuminen, eikä Jumalalle voi alistua ilman nöyryyttä. Kaikki palvonnanteot, kuten rukous edellyttävät nöyryyttä ja sitä, että tekee ne yksin Jumalan vuoksi, eikä esittääkseen jotain ihmisten edessä. Ylimielinen ihminen ei osaa olla kiitollinen Jumalalle, eikä ihmisille, eikä nähdä Jumalan ja ihmisten kauneutta.

Te, jotka uskotte, älkää tehkö tyhjäksi almujanne jälkimoitteilla ja solvauksilla niinkuin se, joka luovuttaa omaisuutensa näyttääkseen ihmisten silmissä hurskaalta, mutta ei usko Jumalaan eikä Viimeiseen päivään
(Koraani 2:264)

Etsikää apua kärsivällisyydestä ja rukouksesta. Tämä on totisesti vaikea tehtävä muille paitsi nöyräsydämisille
(Koraani 2:45)

Nöyryys ja vaatimattomuus ovat hyvyyttä.

Rukoilkaa Herraanne nöyryydessä ja hiljaisuudessa. Hän ei totisesti rakasta väärintekijöitä.
(Koraani 7:55)

Abu Huraira kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Uskolla on 70 haaraa ja vaatimattomuus on yksi niistä."
(Muslim, kirja 1, hadith 55)

Vaikka Profeetta Muhammad (rauha hänelle) tiesi saaneensa ainutlaatuisen tehtävän tulla täydellistämään Jumalan uskonto, se ei tehnyt häntä ylpeäksi. Hän oli hyvin vaatimaton, nöyrä ja ujo.

Abu Sa`id kertoi, että Profeetta (rh) oli ujompi kuin hunnutettu neitsyt tyttö.
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, Hadith 140)

Abu Huraira raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) ei koskaan löytänyt vikaa ruoasta, jota hänelle tarjoiltiin. Jos hän piti jostain, hän söi sen ja jos hän ei pitänyt, hän jätti sen.
(Sahih Muslim, kirja 23, Hadith 5121)

Hän eli koko ikänsä hyvin vaatimattomasti ja yksinkertaisesti. Valtion päämiehenä, koko yhteisönsä suuresti ihailemana ja eniten rakastamana johtajana ja profeettana ollessaankin hän piti ohuita ja karheita vaatteita, eikä häntä olisi voinut pukeutumisen perusteella mitenkään erottaa muista. Hän teki työtä muiden kanssa, eikä koskaan vaatinut itselleen parempaa kuin mitä muilla oli. Hän söi karkeista jauhoista tehtyä leipää ja tuli toimeen hyvin pienellä ruokamäärällä.

Kerran 'Umar ibn Khattab saapui Muhammadin (rh) taloon ja hän näki siellä tällaista:"Allahin apostoli (rh) -- maatessaan matolla, joka oli tehty palmupuun lehdistä ja hänen ja maton välillä ei ollut mitään. Hänen päänsä alla oli nahkatyyny, joka oli täytetty palmukuiduilla ja puun lehtiä oli pinottu hänen jaloilleen ja hänen päänsä yläpuolella roikkui muutama vesileili. Nähdessäni, kuinka matosta oli painunut jälkiä hänen kylkeensä, minä itkin. Hän kysyi: 'Miksi itket?'
Vastasin: 'Oi, Allahin apostoli (rh)! Caesar ja Khosrau johtavat tätä elämää (ts. elävät ylellisesti), kun sinä, Allahin apostoli (rh) elät puutteessa.'
Profeetta (rh) vastasi sitten: 'Etkö pidä siitä, että he valitsevat tämän maailman ja me valitsemme Tuonpuoleisen?'"
(Bukhari, kirja 60, Hadith 435)

'Aisha kertoi, että sänky, jossa Allahin lähettiläs (rh) nukkui, oli tehty nahkasta, joka oli täytetty palmukuiduilla.
(Muslim, kirja 24, Hadith 5186)

Anas (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:"Profeetta (rh) ei koskaan syönyt pöytäliinalta, eikä hän koskaan syönyt pehmeää leipää elämänsä aikana."[Al-Bukhari].
(Riyas as-Salihin, kirja 1, Hadith 494)

'Aisha kertoi:
"Muhammadin perhe ei syönyt kahta ateriaa päivässä ilman, että toinen niistä oli taateleita."
(Bukhari, vol 8, kirja 76, Hadith 462)

'Aisha kertoi:
"Muhammadin perhe ei koskaan syönyt kylläisyyteen asti ohraleipää kahtena peräkkäisenä päivänä ennen kuin hän kuoli."
[Al-Bukhari ja Muslim].
Toinen kertomus on: 'Aisha sanoi: "Koskaan Medinaan saapumisen jälkeen, Muhammadin perhe ei syönyt kylläisyyteen vehnäleipää kolmena peräkkäisenä yönä ennen hänen kuolemaansa."
(Riyad as-Salihin, kirja 1, Hadith 491)

Hän ja hänen seuralaisensa joutuivat elämään joskus puutteessa, mutta hän ei koskaan säälinyt itseään sen takia, eikä vaipunut epätoivoon. Hän tiesi, että se oli koettelemus Allahilta.

Abu Hurairah (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:
Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Katsokaa niitä, joilla on huonommin kuin teillä, älkääkä niitä, joilla on paremmin kuin teillä, sillä se pitää teidät poissa vähättelemästä Allahin teille suomia siunauksia."
[Al-Bukhari ja Muslim].
Näin sanotaan Sahih Muslimissa. Al-Bukharissa sanotaan: Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Kun katsot jotakuta sinua ylempiarvoisempaa omaisuudessa ja ulkonäössä, sinun pitäisi katsoa jotakuta, joka on alempiarvoinen niissä."
(Riyas as-Salihin, kirja 1, Hadith 467)

Hänen seuralaisensa Abu Talha kertoi, että he kärsivät niin kovaa nälkää, että he joutuivat sitomaan kiviä vatsojensa päälle lievittääkseen nälästä aiheutuvaa kipua.

Abu Talhah (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoo:
"Valitimme Jumalan lähettiläälle (rh) kovaa kipuamme nälästämme ja näytimme kivet, jotka olimme sitoneet vatsoihimme. Jokainen meistä oli sitonut kiven vatsansa päälle kovan nälän takia. Lähettiläs (rh) näytti meille sitoneensa kaksi kiveä vatsalleen." (Lähettiläs (rh) oli kärsinyt kovempaa nälkää kuin me, eikä ollut syönyt pidempään aikaan kuin me.)
(Shama'il Muhammadiyah, kirja 50, Hadith 353)

He tiesivät, että todellinen palkinto odottaa Jumalan luona!
Allah käskee meitä Koraanissakin luopumaan tämän maailman rikkauksien himoitsemisesta. Ne ovat kaikki vain väliaikaista.

Sitten hän astui kansansa eteen kaikessa korskeudessaan; silloin ne, jotka halusivat tämän maailman elämää, sanoivat: »Me halajamme samanlaista, mitä Koorahillekin on annettu. Totisesti, hän on saanut suuren onnen.»
(Koraani 28:79)

Kun joku havittelee katoavaista, Me joudutamme niitä hänelle niinkuin tahdomme ja kenelle tahdomme. Senjälkeen Me määräämme hänet helvettiin, jonne hän on joutuva häpeän peittämänä ja karkoitettuna.
(Koraani 17:18)

Paratiisi on varattu niille, jotka nöyrinä alistuvat Allahin tahtoon.

Haritha b. Wahb raportoi Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen:"Enkö kertoisi teille Paratiisin asukkaista? Jokainen nöyrä henkilö, jota pidetään vaatimattomana, jos hän vannoo Allahiin nimeen, Allah totisesti päästää hänet sinne. Enkö kertoisi teille Helvetin asukkaista? He ovat kaikki ylpeitä, ilkeitä ja ylimielisiä."
(Muslim, kirja 40, hadith 6835)

Kun Profeetta (rh) kuoli, häneltä ei jäänyt juuri minkäänlaista perintöä omaisille: hänellä ei ollut eläessään omistanut paljon mitään.

'Aisha kertoi:
"Kun Allahin lähettiläs (rh) kuoli, talossani ei ollut mitään, mitä elävä olento voi syödä, paitsi ohraa hyllyssä. Joten söin sitä pitkään ja mittasin sitä ja vähän ajan päästä se oli syöty."
(Bukhari, vol 4, kirja 53, Hadith 329)

Ylpeys ja ylimielisyys ovat Helvetin ihmisten piirteitä.

"Älä ole ylpeä ihmisiä kohtaan, äläkä vaella maassa pöyhkeänä. Totisesti, Jumala ei rakasta omahyväistä kerskuria."
(Koraani 31:18)

Haritha b. Wahb raportoi Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen:
"Enkö kertoisi teille Paratiisin asukkaista? Jokainen nöyrä henkilö, jota pidetään vaatimattomana, jos hän vannoo Allahiin nimeen, Allah totisesti päästää hänet sinne. Enkö kertoisi teille Helvetin asukkaista? He ovat kaikki ylpeitä, ilkeitä ja ylimielisiä."
(Muslim, kirja 40, hadith 6833)

Abdullahin auktoriteetilla kerrottiin, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Se, jolla on sinapin siemenen verran ylpeyttä sydämessään, ei pääse Paratiisiin."
(Muslim, kirja 1, hadith 166)

Olemmehan lähettänyt (ilmoituksemme) kansoille ennen sinua ja koetellut niitä vaivalla ja vastoinkäymisellä, jotta ne nöyrtyisivät. Jospa he olisivat nöyrtyneet, kun lähettämämme vaiva kohtasi heidät! Mutta heidän sydämensä paatuivat ja Saatana kaunisti heille kaikki heidän tekonsa.
(Koraani 6:42-43)

"Ei kai poliisi Suomessa pidätä ihmisiä ilman syytä?"

Abu Musa kertoi: Profeetta sanoi: "Vapauttakaa vangit ja hyväksykää kutsut."
(Bukhari, Vol 9, kirja 89, Hadith 285)

Abu Musa kertoi: Profeetta sanoi: "Vapauttakaa vangit, ruokkikaa nälkäiset ja vierailkaa sairaiden luona."
(Bukhari, Vol 4, kirja 52, Hadith 282)

Abu Musa kertoi: Profeetta sanoi: "Vapauttakaa vangit, hyväksykää kutsut (hääjuhliin) ja vierailkaa sairaiden luona."
(Bukhari, Vol 7, kirja 62, Hadith 103)

Abu Musa Al-Ash'ari kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Ruokkikaa nälkäiset, vierailkaa sairaiden luona ja vapauttakaa vangit."
(Bukhari, Vol 7, kirja 70, Hadith 552)

Abu Musa Al-Ash'ari kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Antakaa ruokaa köyhille, vierailkaa sairaiden luona ja vapauttakaa vangit maksamalla heidän lunnaansa."
(Bukhari, Vol 7, kirja 65, Hadith 286)

"Ei kai poliisi Suomessa pidätä ihmisiä ilman syytä?...Tai ilman, että he ovat tehneet mitään rikollista tai väärää?"

Ikävä tosiasia on, että kyllä vain tällaisia asioita tapahtuu. Kun Wikileaksin perustaja Julian Assange pidätettiin vakavasta väkivaltarikoksesta, ihmiset ymmärsivät, että monilla ihmisillä on ollut motiivinsa keksiä mitä tahansa. millä hänet saisi vaiennettua ja huonoon valoon, ja yhtä lailla monilla ihmisillä on motiivinsa, miksi he halusivat muslimimiehiä pidätettävän terrorismiin liittyvistä rikoksista. 

Nämä pidätetyt muslimimiehet ovat puhuneet vain Isis-järjestöä ja muuta terrorismia ja epäislamilaista toimintaa vastaan. Osa heistä ei ole jalallaankaan astunut Syyriaan. Ja vaikka joku olisi käynyt Syyriassa, se ei tarkoita, että hän olisi osallistunut mihinkään rikolliseen toimintaan. 

Suomessa on monet asiat hyvin, mutta kyllä täälläkin tapahtuu oikeusmurhia ja epäoikeudenmukaisuutta, emmekä saisi elää missään vaaleanpunaisessa kuplassa ja kiistää näitä asioita.

Ei tämä ole Suomenkaan historiassa ainutlaatuista, vaan täällä ihmisiä on pidätetty vakavammistakin rikoksista ihan älyttömin perustein. 1990 ja 2000-luvulla vanhempia on syytetty lastensa hyväksikäytöstä seuraavin perustein: keskosena syntyneen lapsen imetys kaksi vuotta, lapsen piirrustus koirasta, isän shakinpeluu, lapsen masturbointia ja sitä, että kotona käytettiin kumihanskoja mm. ikkunoita pestessä. Näistä voi lukea enemmän tästä linkistä ja nämä ovat todellisia asioita, jotka ovat tapahtuneet todellisille ihmisille.

Samana tiistaina Suomen pääkaupungiseudun pidätysten kanssa, 7. lokakuuta -14, Iso-Britanniassa pidätettiin useita uskonveljiämme yhtä lailla hämärissä olosuhteissa. Yksi heistä oli mies, joka kirjoitti Twitteriin kahdelle kaverilleen "voi, kaverit... haistan sodan". Tätä reviteltiin mediassa ja kätevästi jätettiin mainitsematta, että hän viittasi riitan, joka oli kehkeytymässä kahden naishenkilön välille. Iso-Britanniassa pidätettiin jo aiemmin tämän vuoden puolella muslimimies epäiltynä terrorismiin liittyvien rikosten tekemisestä Syyriassa; ja vapautettiin, kun syytös paljastui 100 %:sesti paikkansapitämättömäksi.

Näiden miesten puolustelu ei ole vain "muslimien juttu", vaan muutkin ovat huomanneet, että syytteet ovat monin tavoin hämärät, kuten kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin. Hän sanoo mm. "Siis murha ilman ruumista [viitaten syytteisiin terroristisin perustein tehdystä murhasta], tai edes rikosuhria. Huolestuttavaa. Olisi toivonut Suomen välttyvän ylilyönneiltä terrorismin torjunnassa. Kansainvälinen terrorismi on vakava asia ja edellyttää päättäväisiä toimia valtioiden taholta. Juuri siksi terrorismin käsitteen laajentava väärinkäyttö lyö korville todellisia pyrkimyksiä torjua terrorismia nyt ja tulevaisuudessa."

Sitäpaitsi, mistä se kertoo, että muslimit ovat olleet hanakoita kyseenalaistamaan ja kiistämään miesten syyllisyyden? Muslimit ovat aina toitottaneet, että islam ei hyväksy terrorismia ja tehneet pesäeron terroristeihin - ja nyt kun muslimimiehiä on pidätetty terrorismista, muslimiyhteisö haluaa osoittaa olevansa näiden miesten tukena ja puolella ja tarjoutuneet auttamaan heidän perheitäänkin kaikin tavoin.
Minä näen, että se kertoo siitä, että syytteet ovat perusteetonta satua.

Allah sanoo:
Uskottomatkin ovat toistensa liittolaisia. Jos te ette auta toisianne, syntyy vaino ja suuri turmelus maan päällä. (8:73)



Terroristiksi leimattu-sivu, jossa seurataan tilannetta
Hämäläiset Sanomat-sivu, jossa käsitellään aihetta muutamissa postauksissa

(Tänään kaksi ihmistä on tullut blogiini googlen kautta nähtävästi yrittäen selvittää pidätetyistä uskonveljistäni yhden henkilöllisyyttä. Mitään heidän henkilötietojaan te ette tule täältä löytämään!)

Sharia - rikos ja rangaistus ja sen julmuudesta

Varastaminen

Varkaalta on katkaistava käsi ranteen kohdalta.

Profeetta, kun uskovat naiset tulevat luoksesi ja lupaavat pyhästi, etteivät aseta mitään Jumalan rinnalle, etteivät varasta, eivät tee aviorikosta, eivät surmaa lapsiaan, eivät keksi valheita eivätkä ole tottelemattomia Sinua kohtaan siinä, mikä on kohtuullista, niin ota vastaan heidän lupauksensa ja ano Jumalalta heille anteeksiantoa; totisesti Jumala on anteeksiantava, armollinen.
(Koraani 60:12)

Varkailta taasen, olkootpa mies- tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta. Jumala on mahtava, viisas.
(Koraani 5:38)

Nafi kertoi, että nainen tapasi lainata koruja Allahin lähettilään aikana. Hän lainasi koruja, keräsi niitä ja piti ne. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Antakaa tämän naisen katua ja antaa takaisin, mitä hänellä on", useita kertoja, mutta nainen ei tehnyt sitä, joten hän käski katkaista tämän käden.
(Sunan an-Nasa'i, Vol 5, kirja 46, Hadith 4894, Sahih)

'Aisha kertoi: Usama lähestyi Profeettaa (rauha hänelle) varkauden tehneen naisen puolesta. Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Ihmiset ennen teitä tuhottiin, koska he langettivat laillisia rangaistuksia köyhille ja antoivat anteeksi rikkaille. Kautta Hänen, jonka käsissä sieluni on! Jos Fatima [Profeetan (rh) tytär] tekisi niin (varastaisi), katkaisisin hänen kätensä."
(Bukhari, Vol 8, kirja 81, Hadith 778)

Abu Huraira kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Allah kiroaa ihmisen, joka varastaa munan ja jonka käsi tulee katkaistuksi tai joka varastaa köyden ja jonka käsi tulee katkaistuksi."
Al-A`mash sanoi: Ihmiset tapasivat tulkita Baidan rautakypäräksi ja he ajattelivat, että köysi maksoi muutaman dirhamin."
(Bukhari, vol 8, kirja 81, hadith 774)

`Aisha kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Käsi pitää katkaista sellaisen varastamisesta, joka on neljännes-dinarin arvoinen tai enemmän arvoinen."
(Bukhari, Vol 8, kirja 81, Hadith 780)

Alkoholin juominen

He kysyvät sinulta, onko viini ja uhkapeli sallittua. Sano: »Molempiin sisältyy suuri synti, vaikkakin niistä on joitakin etuja ihmisille; kuitenkin on synti suurempi kuin hyöty.»
(Koraani 2:219)

Anas bin Malik kertoi: Profeetta (rauha hänelle) löi humalaista palmupuun varsilla ja kengillä. Ja Abu Bakr antoi sellaiselle synnintekijälle neljäkymmentä ruoskaniskua.
(Bukhari, vol 8, kirja 81, hadith 764)

Ibn 'Umar sanoi:
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Jokainen päihde on Khamr ja jokainen päihde on laiton."
(Sunan an-Nasa'i, vol 6, kirja 51, Hadith 5588, sahih)

Syyttäminen aviorikoksesta ilman neljää todistajaa, huorittelu

Niitä, jotka syyttävät vapaasti käyttäytyviä, mutta siveitä ja uskovia naisia, kohtaa totisesti kirous tässä maailmassa ja tulevassa, ja heille langetetaan ankara rangaistus.
(Koraani 24:23)

Jotka syyttävät aviovaimoja haureellisesta elämästä eivätkä tuo neljää todistajaa, heille annettakoon kahdeksankymmentä raipaniskua, älköönkä heidän todistustaan milloinkaan vast'edes kuunneltako, sillä he ovat jumalattomia ihmisiä.
(Koraani 24:4)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Välttäkää seitsemää syntiä, jotka tuomitsevat Helvettiin."
Sanottiin: "Oi, Allahin lähettiläs, mitä ne ovat?"
Hän sanoi: "Muiden liittäminen Allahiin (shirk), taikuus, sielun tappaminen, jonka Allah on kieltänyt tappaa, paitsi islamilaisen lain sanelemissa tapauksissa, korko, orpojen omaisuuden kuluttaminen, pakeneminen marssin päivänä (taistelukentiltä) ja siveiden naisten herjaaminen, jotka eivät ikinä edes ajattelisi siveydestään luopumista ja ovat hyviä uskovia."
(Sunan an-Nasa'i, vol 4, kirja 30, hadith 3701, sahih)

Prostituutio

Sekä seksin ostaminen että sen myyminen ja tietenkin parittaminen ovat kielletty.

Abu Mas`ud Al-Ansari kertoi:
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kielsi ottamasta hintaa koirasta, prostituutiosta tienatut rahat ja ennustajan tienestit.
(Bukhari, Vol 3, kirja 34, Hadith 439)

Sano: »Seuraavat on minun Herrani kieltänyt: kaiken haureuden, niin julkisen kuin salaisenkin --
(Koraani 7:33)

Murha

Älkää syyttä tappako ainoatakaan sielua, sillä Jumala on sen kieltänyt, paitsi oikeuden nimessä. Ja jos joku on surmattu syyttömästi, niin Me annamme vallan hänen sukulaiselleen, mutta älkää salliko tämän mennä liian pitkälle verikostossaan; hän on totisesti saava avun.
(Koraani 17:33)

'Abdullah bin 'Amr kertoi, että Profeetta sanoi:
"Suurimmat synnit ovat: muiden liittäminen Allahiin, tottelemattomuus vanhemmille, sielujen tappaminen (murha) ja väärän valan vannominen tietoisesti."
(Sunan an-Nasa'i, vol 5, kirja 45, Hadith 4872, sahih)

Jarir kertoi: Profeetta sanoi Hajjat-al-Wida'n aikana: "Olkoon ihmiset hiljaa ja kuunnelkoon." Sitten hän sanoi heille: "Älkää tulko uskottomiksi kääntymällä epäuskoon vetämällä kurkut auki toisiltanne (tappamalla toisianne)."
(Bukhari, vol 1, kirja 3, hadith 122)

Abu Huraira kertoi: Kaksi naista Hudhailista tappelivat keskenään ja toinen löi toista kivellä, joka tappoi tämän naisen ja sen, mitä oli hänen kohdussaan. Tappajan sukulaiset ja uhrin sukulaiset menivät selvittämään asiaa Profeetan (rauha hänelle) luo, joka päätti, että veriraha sikiöstä oli mies- tai naisorja ja tappajan 'Asaban (lähisukulaisten) tulisi maksaa veriraha tapetusta naisesta.
(Bukhari, vol 9, kirja 83, hadith 45)

Eläimiinsekaantuminen 

Ibn 'Abbas kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Kenen tahansa näette sekaantuvan eläimeen, tappakaa hänet ja tappakaa eläin."
Joten Ibn 'Abbas sanoi: "Miten on eläimen tapauksessa?"
Hän sanoi: "En kuullut Allahin lähettiläältä (rauha hänelle) mitään siitä, mutta näin, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tunsi vastenmielisyyttä sen lihan syöntiä tai käyttöä kohtaan, koska sellainen kamala teko oli tehty eläimelle."
(Jami`at-Tirmidhi 1455, tämä on hasan)

Ibn 'Abbas kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä mahram-sukulaisen kanssa, tapa hänet; ja kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä eläimen kanssa, tapa hänet ja tapa eläin."
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 20, hadith 2564, tämä on sahih)

Insesti

Ibn 'Abbas kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä mahram-sukulaisen kanssa, tapa hänet; ja kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä eläimen kanssa, tapa hänet ja tapa eläin."
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 20, hadith 2564, tämä on sahih)

Kiellettyjä teiltä ovat äitinne, tyttärenne ja siskonne, sekä isän- että äidinpuoleiset tätinne, veljentyttärenne ja sisarentyttärenne, imettäjänne, jotka teitä ovat imettäneet, ja heidän tyttärensä, vaimojenne äidit ja tytärpuolenne, jotka ovat holhouksenne alaisia ja (aikoinaan) syntyneet vaimoista, joiden kanssa olette yhteydessä olleet - mutta jos ette ole olleet heidän kanssaan yhteydessä, niin ei teille lueta synniksi (naida tytärpuoli) - ja edelleen omaa vertanne olevien poikienne vaimot.
(Koraani 4:23)

Raiskaus 

Wa'il ibn Hujr kertoi: 

Kun nainen Profeetan (rauha hänelle) aikana meni tukoilemaan, mies hyökkäsi hänen päällensä ja raiskasi hänet. Nainen huusi ja mies meni pois, ja kun mies oli mennyt, nainen sanoi: "Tämä mies teki niin ja niin minulle." Ja kun joukko siirtolaisia tulivat sinne, nainen sanoi "Tämä mies teki niin ja niin minulle." He menivät ja ottivat kiinni miehen, jonka arvelivat olleen sukupuoliyhteydessä naisen kanssa ja toivat hänet naisen luo.
Nainen sanoi: "Kyllä, hän se on." 

Kun Profeetta (rauha hänelle) oli antamassa tuomiota, mies, joka todella oli pahoinpidellyt naisen, nousi seisomaan ja sanoi: "Allahin apostoli, minä olen mies, joka teki sen hänelle".
Allahin apostoli sanoi naiselle: "Lähde, sillä Allah on antanut sinulle anteeksi." Ja miehestä, joka oli ollut sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan, Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kivittäkää hänet kuoliaaksi."
(Sunan Abu Dawud, kirja 38, hadith 4366)

(Profeetan (rauha hänelle) sanoja naiselle selitetään tässä.)

Zina - esiaviollinen seksi ja aviorikos

Esiaviollisesta seksistä on 100 ruoskan iskua ja vuoden karkoitus, aviorikoksesta kivitys kuoliaaksi.

Haureudenharjoittajille antakaa kullekin sata iskua nahkaruoskalla, älkääkä salliko myötätuntonne heitä kohtaan estää täyttämästä Jumalan käskyä, mikäli uskotte Jumalaan ja tulevaan päivään. Joidenkuiden uskovaisten tulee olla todistajina heitä rangaistaessa.
(Koraani 24:2)

Ibn Kathir kertoo tästä jakeesta hyvässä tafsirissaan näin:
Tämä kunnioitettava jae sisältää lakimääräyksen kostoksi henkilölle, joka harjoittaa laitonta seksiä ja rangaistuksen yksityiskohdat. Tällainen henkilö on joko naimaton, tarkoittaen, että hän ei ole koskaan ollut naimisissa tai hän on naimisissa, tarkoittaen, että hän on ollut laillisessakin yhdynnässä laillisessa avioliitossa ja hän on vapaa, aikuinen ja tervejärkinen. Neitsyellä, joka ei ole naimisissa, määrätty rangaistus on 100 ruoskaniskua, kuten tässä jakeessa on sanottu. Lisäksi hänet karkotetaan kotimaastaan vuodeksi, kuten on sanottu kahdessa sahih hadithissa Abu Hurairalta ja Zayd bin Khalid Al-Juhanilta kahdesta beduiinista, jotka tulivat Allahin lähettilään luo.

"Kautta Hänen, jonka käsissä sieluni on, tuomitsen teidät Allahin kirjan mukaan. Ota takasin orjatyttö ja lammas ja pojallesi annetaan 100 ruoskaniskua ja hänet karkotetaan vuodeksi. Oi, Unays", hän sanoi miehelle Aslamin heimosta, "mene miehen vaimon luo ja jos hän tunnustaa, kivitä hänet kuoliaaksi. Unays meni hänen luokseen ja hän tunnusti, joten hän kivitti naisen kuoliaaksi."

Tämä osoittaa, että jos henkilö, joka on syyllinen laittomaan seksiin, on neitsyt ja naimaton, hänet tulee karkottaa ja lisäksi antaa sata ruoskaniskua. Mutta jos hän on naimisissa, tarkoittaen, että hän on ollut yhdynnässä laillisessa avioliitossa [ennen aviorikosta] ja hän on vapaa, aikuinen ja tervejärkinen, hänet tulee kivittää kuoliaaksi.

Imam Malik kirjasi, että ‘Umar (olkoon Allah tyytyväinen häneen) nousi ylös ja kiitti ja ylisti Allahia ja sanoi sitten: “Oi, ihmiset! Allah lähetti Muhammadin totuuden kanssa ja paljasti hänelle Kirjan. Yksi asioista, jotka paljastettiin hänelle, oli jae kivittämisestä kuoliaaksi, jonka olemme lausuneet ja ymmärtäneet. Allahin lähettiläs on pannut täytäntöön kivitysrangaistuksen ja hänen perässään teimme niin, mutta pelkään, että kun aika kuluu, jotkut sanovat, etteivät he löydä Allahin kirjasta kivitysjaetta ja he eksyvät harhaan, koska he hylkäävät yhden Allahin paljastamista määräyksistä. Kivitys on jotain, mikä on määrätty Allahin kirjassa henkilölle - miehelle tai naiselle - joka harrastaa laitonta seksiä, jos hän on naimisissa, jos ratkaiseva todistus on esitetty tai jos he myöntävät.”

Esiaviollisesta seksistä puhutaan myös tässä kertomuksessa:

Abu Umamah bin Sahl bin Hunaif kertoi:
"Nainen, joka oli tehnyt zinaa, tuotiin Profeetan (rh) luo.
Hän sanoi: 'Kenen kanssa?'
Nainen sanoi: 'Halvaantuneen miehen, joka asuu Sa'din puutarhassa.'
Mies tuotiin Profeetan (rh) eteen ja hän tunnusti. Allahin lähettiläs (rh) pyysi nipun palmunlehtiä ja löi sillä miestä. Hän sääli miestä tämän vamman takia ja oli hellävarainen."
(Sunan an-Nasa'i, vol 6, kirja 49, hadith 5414, sahih eli autenttinen) 

Mikä ratkaiseva todistus?

Mikä on se ratkaiseva todistus, jota aviorikoksesta rangaistuksen langettaminen edellyttää? 

Jotta islamilainen tuomioistuin voi määrätä rangaistuksen aviorikoksesta, on joko
a) rikollisten myönnettävä tekonsa
tai b) muiden esittävä ratkaiseva todistus siitä, että tämä rikos on tapahtunut.

Ratkaisevalla todistuksella tarkoitetaan tässä sitä, että vähintään neljä uskovaista muslimia on nähnyt omin silmin parin harrastamassa seksiä, yhdynnässä, ilman peittoa. Koska Koraani käskee uskovaisia "laskemaan katseensa", uskovaiset muslimit eivät yleensä tällaisia näkyjä paljon katsele.

Käytännössä on siis varsin epätodennäköistä saada aviorikkojia oikeuden eteen, elleivät he itse tunnusta. Jos nämä mainitut ehdot kuitenkin täyttyvät, on oikein kivittää heidät kuoliaaksi, mikäli he ovat syyllistyneet aviorikokseen omasta halustaan, ovat täysi-ikäisiä ja täysijärkisiä.

Profeetta Muhammad (rauha hänelle) ei kiirehtinyt rankaisemaan rikollisia, vaikkka he olisivat tunnustaneet.

Jabir kertoi: "Mies Bani Aslamin heimosta tuli Profeetan (rauha hänelle) luo, kun tämä oli moskeijassa ja sanoi: 'Olen syyllistynyt laittomaan sukupuoliyhteyteen.'
Profeetta (rauha hänelle) käänsi päänsä pois.
Mies kääntyi sille puolelle, johon Profeetta (rauha hänelle) oli kääntänyt päänsä ja antoi neljä todistajaa häntä vastaan.
Siihen Profeetta (rauha hänelle) kutsui häntä ja sanoi: 'Oletko hullu?'
Hän lisäsi: 'Oletko naimisissa?'
Siihen Profeetta (rauha hänelle) määräsi hänet kivitettäväksi kuoliaaksi Musallassa (rukouspaikassa). Kun kivet löivät häntä terävillä kulmillaan, hän lähti pakoon, mutta hänet otettiin kiinni Al- Harrassa ja surmattiin."
(Bukhari, vol 7, kirja 63, hadith 195)

Voidaan kysyä, eikö tämä ole julmuutta tai vääryyttä. Ei se ole, vaan vääryyttä on rikkoa perheitä, aiheuttaa kaaosta ummalle (islamilaiselle yhteisölle) ja rikkoa Jumalaa vastaan. Aviorikos voi aiheuttaa niin paljon pahaa, ettemme me sitä ymmärräkään. Ei myöskään ole kivaa istua kopissa, eristyksissä muista, ilman vapautta, eikä tämä ole edes kovin tehokas rangaistuskeino.

Noin 30 % suomalaisista hyväksyy lapsen ruumillisen kurituksen. 

Vuonna 2001 Salossa äiti kuritti vain lievästi lastaan, minkä seurauksena "[h]änen aivonsa tuhoutuivat kovassa käsittelyssä. Hän ei opi edes ryömimään. -- aiheutui mm. kallonsisäinen verenvuoto, murtuma vasempaan reisiluuhun ja vaikea-asteinen näkövamma."
Joka kolmas suomalainen aikuinen, joka tuolla kadulla tulee vastaan, ajattelee, "hahaa, onpa hauskaa, kun lapsi ei koskaan opi ryömimään" tai vaikka jotkut eivät pitäisi asiaa viihteenä, pitävät sitä oikeudenmukaisuutena; lapsi sai mitä kerjäsi. Tämä on oikeaa julmuutta. Ei se, että ohjataan ihmisten moraalia tuomitsemalla perheyhteisön rikkonut aikuinen kivittäväksi tai katkaistaan käsi mustasukkaiselta mieheltä, joka kostoksi varastaa ex-vaimonsa taulutelkkarin.

Jos joku aviorikkoja haluaa tulla kivitetyksi, miksi pitäisi riistää häneltä se ilo? Jos häntä ei kivitetä, paljon pahempi rangaistus häntä odottaa Tuonpuoleisessa, ellei hän ole erityisen katuvainen ja Allah erityisen armollinen. Sharia on paras tapa pitää ihmiskunta onnellisena ja ehkäistä rikoksia.

Murha, surma, tappo

Koraani tappamisesta yleisesti

Älkää syyttä tappako ainoatakaan sielua, sillä Jumala on sen kieltänyt, paitsi oikeuden nimessä. Ja jos joku on surmattu syyttömästi, niin Me annamme vallan hänen sukulaiselleen, mutta älkää salliko tämän mennä liian pitkälle verikostossaan; hän on totisesti saava avun.
(Koraani 17:33)

Teille, jotka uskotte, on määrätty verenkosto murhatapauksissa: vapaa mies vapaasta, orja orjasta ja nainen naisesta, mutta jos joku saa sen jotenkin muuten anteeksi (loukatulta) veljeltä, on se järjestettävä asianmukaisella tavalla ja hyvitettävä runsaalla mitalla.
(Koraani 2:178)

Totisesti, farao oli maassaan mahtava. Hän jakoi sen asukkaat luokkiin ja koetti heikentää erästä osaa heistä tappamalla miehet ja jättämällä vain naiset eloon. Hän oli todella vääryydentekijä.
(Koraani 28:4)

 Te, jotka uskotte! Älkää tappako riistaa ollessanne pyhiinvaelluksella; kuka ikinä teistä tahallansa pyytää sitä, joutuu hyvittämään sen karjastaan vastaavalla eläimellä, ja kaksi oikeudenmukaista henkilöä keskuudestanne tuomitkoon sen tuotavaksi uhrina Kaabaan tai käytettäväksi lunnaina köyhien ravitsemiseen; muuten on se hyvitettävä vastaavalla paastolla; täten syyllinen saa kokea tekonsa pahan seurauksen; Jumala antaa anteeksi sen, mikä näin on sivuutettu, mutta Jumala lyö kurituksellaan sitä, joka rikkoo uudelleen; onhan Jumala mahtava, koston Herra.
(Koraani 5:95)

Perimätieto tappamisesta yleisesti

Samurah kertoi, että Profeetta sanoi:
"Jokainen, joka tappaa orjansa, me tapamme hänet ja jokainen, joka silpoo orjaansa, me silvomme häntä."
(Sunan an-Nasa'i, Vol 5, kirja 45, Hadith 4741, tämä on hasan)
`Abdullah kertoi:
Profeetta (sallallahu ‘alaihi wa sallam) sanoi: “Kun Tunti lähestyy, tulee olemaan Al-Harjin päivät ja uskonnollinen tieto otetaan pois (häviää, kun uskonoppineet kuolevat) ja yleinen tietämättömyys leviää.”
Abu Musa sanoi: “Al-Harj tarkoittaa etiopiaksi tappamista.”
(Bukhari, vol 9, kirja 88, Hadith 187)

Al-Ahnaf bin Qais kertoi: “Kun olin menossa auttamaan tätä mieltä (‘Ali Ibn Abi Talibia), Abu Bakra tapasi minut ja kysyi: ‘Minne olet menossa?’ Vastasin: ‘Olen menossa auttamaan tuota ihmistä’. Hän sanoi: ‘Mene takaisin, sillä olen kuullut Allahin apostolin sanovan, »Kun kaksi muslimia tappelee toisiaan vastaan miekoilla, molemmat murhaavat, niin totisesti kuin murhaajat joutuvat Helvettiin.» Sanoin, ‘oi Allahin apostoli! Se on hyvä murhaajan takia (että tappaja joutuu Helvettiin), mutta entä murhattu?’ Allahin apostoli vastasi, ‘Hänellä oli totisesti aikomus murhata toverinsa.’”
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 31)

Abu Huraira kertoi: Profeetta sanoi: “(Uskonnollinen) tietämys otetaan pois (uskonoppineiden kuoleman myötä), tietämättömyys (uskonnossa) ja kärsimykset kasvavat; ja Harj yleistyy.”
Kysyttiin: “Mitä on Harj, oi Allahin apostoli?”
Hän vastasi viittilöimällä kättään, tarkoittaen: “Tappaminen”.
(Bukhari, vol 1, kirja 3, hadith 85)

 Jarir kertoi: Profeetta sanoi Hajjat-al-Wida’n aikana: “Olkoon ihmiset hiljaa ja kuunnelkoon.” Sitten hän sanoi heille: “Älkää tulko uskottomiksi kääntymällä epäuskoon vetämällä kurkut auki toisiltanne (tappamalla toisianne).”
(Bukhari, vol 1, kirja 3, hadith 122)

'Abdullah kertoi:
Allahin apostoli sanoi: “Muslimin solvaaminen Fusuq (pahantekoa) ja tappaminen kufr (epäuskoa).”
(Sahih Bukhari, Volume 8, kirja 73, hadith 70)

Ibn ‘Umar kertoi: Allahin apostoli sanoi: “Uskollinen uskova pysyy vapaudessa mitä tulee uskontoon, kunnes hän tappaa jonkun laittomasti.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 2)

'Abdullah bin 'Umar kertoi: “Paha teko, jolla on pahat seuraukset, joita ei voi paeta, on osallistua jonkun laittomaan tappamiseen.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 3)

`Abdullah kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Ensimmäiset tapaukset, joista ihmisten välillä ratkaistaan Ylösnousemuksen päivänä, ovat ne, joissa on vuodatettu verta.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 4)

Al-Miqdad bin `Amr Al-Kindi, Bani Zuhran liittolainen, joka osallistui Badrin taisteluun Profeetan kanssa, kertoi sanoneensa: “Oi, Allahin apostoli! Jos tapaan epäuskovan ja meillä on taistelu ja hän lyö käteeni miekalla ja leikkaa sen irti, ja sitten hakee turvaa minusta puun alta ja sanoo ‘Olen alistunut Allahille (kääntynyt islamiin)’, voinko tappaa hänet sen jälkeen kun hän sanoi niin?”
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: “Älä tapa häntä.”
Al- Miqdad sanoi: “Mutta oi, Allahin lähettiläs (rauha hänelle)! Hän on hakannut irti toisen käsistäni ja hän sanoi niin sen jälkeen, kun oli leikannut käden irti. Saanko tappaa hänet?”
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Älä tapa häntä, sillä jos tapat, hän olisi tilassa kuin sinä olit, kun ennen tapoit hänet [uskossa], ja sinä olisit samassa tilassa [epäuskossa], jossa hän oli ennen kuin sanoi lauseen [uskontunnustuksen].”
Profeetta (rauha hänelle) sanoi myös Al-Miqdadille: “Jos luotettava uskova salaa uskonsa (islamin) epäuskovilta ja sitten kun hän kuuluttaa olevansa muslimi, jos sinä tapat hänet, olet syntinen. Muista myös, että sinä salasit uskosi (islamin) Mekassa aikoinaan.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 5)

`Abdullah kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Ketään ihmistä ei tapeta epäoikeudenmukaisesti ilman, että osan syyllisyyttä kantaa Adamin ensimmäinen poika, joka keksi tappamisen (murhaamisen) perinteen maailmassa. (On sanottu, että hän oli Qabil.)
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 6)

`Abdullah bin `Umar kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Minun jälkeeni (ts. kuolemani jälkeen), älkää tulko epäuskoviksi lyömällä (leikkaamalla) toistenne kauloja.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 7)

Abu Zur’a bin `Amr bin Jarir kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi Hajjat-al-Wada`n aikana: “Olkaa ihmiset hiljaa ja kuunnelkaa minua. Minun jälkeeni, älkää tulko epäuskoviksi lyömällä (leikkaamalla) toistenne kauloja.”
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 8)

`Abdullah bin `Amr kertoi:
“Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Al-Ka`ba’ir (suurimmat synnit) ovat: Liittää muita (kumppaneiksi) Allahin palvonnassa, olla velvollisuudentunnoton vanhemmille” tai sanoi “antaa valheellinen vala”. (Alakertoja Shu`ba ei ole varma).
Mu`adh sanoi: “Shu`ba sanoi: “Al-Ka`ba’ir (suurimmat synnit) ovat: Liittää muita (kumppaneiksi) Allahin palvonnassa, antaa väärä vala ja olla velvollisuudentunnoton vanhempia kohtaan” tai sanoi “murhata joku laittomasti”.
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 9)

Anas bin Malik kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Isoimmat Al-Ka`ba’irista (suurista synneistä) ovat (1) palvoa muita Allahin rinnalla, (2) murhata ihminen, (3) olla tottelematon vanhemmille ja (4) antaa valheellinen lausunto” tai hän sanoi “antaa väärä todistus”.
(Bukhari, vol 9, kirja 83, hadith 10)

Abu Huraira kertoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: “Eläinten tappamista ihmisistä ei ole verirahaa, eikä niistä, jotka kuolevat vahingossa pudotessaan kaivoon tai kuolevat kaivokseen. Ja viidesosa Rikazista (ennen islamilaista aikaa haudatuista aarteista) tulee antaa valtiolle.”
(Bukhari, vol 9, kirja 83, hadith 47)

Lasten surmaaminen

Älkää surmatko lapsianne köyhyyden pelosta. Me hankimme heille elatuksen kuten teillekin. Totisesti, heidän surmaamisensa on inhottava synti.
(Koraani 17:31)

Kadotuksen omia ovat ne, jotka surmaavat lapsensa mielettömyydessään ja tietämättömyydessään sekä kieltäytyvät siitä, minkä Jumala on heille suonut, sepittäen valheita Jumalasta. He ovat harhautuneita eivätkä taivu oikeaan johdatukseen.
(Koraani 6:140)

1. Ette palvele mitään muuta Allahin rinnalla.
2. Ette varasta.
3. Ette harjoita kiellettyä sukupuolista kanssakäymistä.
4. Ette surmaa lapsianne.
5. Ette syytä ketään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt (levitä sellaista syytöstä ihmisten keskuudessa).
6. Ette ole tottelemattomia kun teitä käsketään tekemään hyvä teko.
Profeetta (sallalahu aleihi wassalam): “Allah palkitsee teistä jokaisen, joka täyttää lupauksensa. Ja joka syyllistyy näistä mihinkään (paitsi ensimmäiseen) ja saa rangaistuksen tässä maailmassa, se rangaistus sovittaa kyseisen synnin. Ja jos joku syyllistyy mihinkään niistä, ja Allah peittää hänen syntinsä, jää Hänen päätettäväkseen, antaako hän anteeksi vai rankaiseeko Hän (Tuonpuoleisessa). ‘Ubada bin As-Samit lisäsi: “Niin me vannoimme kuuliaisuutta noissa asioissa.”
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 17)

Ibn Mas’ud kertoi: “Minä sanoin: ‘Oi, Allahin lähettiläs, mikä synti on kaikkein vakavimpia seurauksia aiheuttavin?’ Hän sanoi: ‘Asettaa kilpailija Allahille, kun Hän sinut loi.’
Minä sanoin: ‘Mikä seuraavaksi?’
Hän sanoi: 'Tappaa lapsesi, jotta hän ei syö sinun kanssasi.’
Sanoin: ‘Mikä seuraavaksi?’
Hän sanoi: ‘Tehdä aviorikos naapurisi vaimon kanssa.’”
(Bulugh al-Maram, kirja 16, hadith 1502)

 `Abdullah kertoi:
Mies sanoi: “Oi, Allahin lähettiläs (rauha hänelle)! Mikä synti on suurin Allahin silmissä?”
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Asettaa kilpailija Allahille, kun Hän yksin loi sinut.”
Mies sanoi: “Mikä seuraavaksi?”
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Tappaa poikasi, kun hänen pitäisi jakaa ruokasi sinun kanssasi.”
Mies sanoi: “Mikä seuraavaksi?”
Profeetta sanoi: “Harrastaa laitonta seksiä naapurisi vaimon kanssa.”
Joten Allah paljasti vahvistaen tämän: “Samoin ne, jotka eivät rukoile muita jumalia kuin Jumalaa eivätkä syyttömästi ketään tapa, minkä Jumala on kieltänyt, eivätkä antaudu minkäänlaiseen haureuteen. Ken näin tekee, hän on saava synnin palkan." (25:68)
(Bukhari, Vol 9, Kirja 83, Hadith 1)

Islam kieltää tappamasta lapsia edes sodissa, esimerkiksi näissä:
'Abdullahin auktoriteetilla on kerrottu, että nainen löydettiin tapettuna yhdessä taisteluista, joissa Muhammad (rauha hänelle) taisteli. Hän tuomitsi naisten ja lasten tappamisen.
(Muslim, kirja 19, hadith 4319)

'Abdullah kertoi: Jonkin Profeetan Ghazawatin aikana löydettiin nainen surmattuna. Allahin apostoli paheksui naisten ja lasten tappamista.
(Bukhari, vol 4, Kirja 52, Hadith 257)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Nadilta, joka kertoi Ibn Umarilta, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) näki hyökkäysretkillä surmatun naisen ruumiin ja hän paheksui sitä ja kielsi tappamasta naisia ja lapsia.
(Muwatta, kirja 21, hadith 9)

Harva tietää, että nimenomaan islam kielsi tyttöjen elävältä hautaamisen, joka oli yleinen käytäntö Arabian niemimaalla 600-luvulla. Kielto on niin keskeinen asia, että se tuomitaan kolmessa eri Koraanin kohdassa. Koraani muutenkin tuomitsee säälimättömästi ihmiset, jotka eivät pidä siitä, että heille syntyy tyttövauvoja:
Kun jollekin heistä ilmoitetaan tyttölapsen syntymästä, niin hänen kasvonsa synkkenevät ja hän on aivan murheen vallassa. Hän kätkeytyy heimolaisiltaan sen pahan sanoman vuoksi, joka hänelle on ilmoitettu. Omistaisiko hän lapsen välittämättä häpeästä vai kantaisiko sen elävänä hiekkaan? Eikö heidän tuomionsa ole julma?
(Koraani 16:58-59)

Onko Hän ottanut luomistaan olennoista tyttäret itselleen ja mieluummin antanut teille pojat? Ja kun joku heistä saa tiedon sellaisen lapsen syntymästä, minkä katsotaan armolliselle Jumalalle kuuluvan, tummuvat hänen kasvonsa vihasta.
(Koraani 43:16-17)

ja kun elävänä haudatulta tytöltä kysytään, minkä synnin vuoksi hänet surmattiin;
(Koraani 81:8-9)

Al-Mughira kertoi: Profeetta sanoi: “Allah on kieltänyt teitä (1) olemasta velvollisuudentunnottomia äideillenne, (2) pitämästä itsellänne sellaista, mikä teidän kuuluisi antaa pois tai (3) vaatimasta jotain, mitä ette ansaitse (mikä ei teille kuulu) tai (4) hautaamasta tyttäriänne elävältä. Ja Allah inhoaa sitä, että a) puhutte liikaa muista b) kysytte liian monia kysymyksiä (uskonnosta) tai c) tuhlaatte omaisuuttanne.”
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 6)

Warrad kertoi: (Al-Mughira bin Shu’ban kirjuri) Muawiya kirjoitti Al-Mughiralle: "Kirjoita minulle, mitä olet kuullut Allahin apostolilta". Niinpä Al-Mughira kirjoitti hänelle:
“Kuulen hänen sanovan jokaisen rukouksen päätteeksi: ‘La ilaha illal-lahu wahdahu la sharika lahu, lahu-l-mulk wa lahuI-hamd, wa huwa ‘ala kulli Shai-in qadir.’ Hän myös kielsi tyhjän puheen, kysymästä liikaa kysymyksiä (uskonnosta), tuhlaamasta rahaa, pitämästä itsellä jotain, mitä kuuluisi antaa pois ja kyselemästä muilta (ilman todellista tarvetta), velvollisuudentunnottomuuden äitiä kohtaan ja pienten tytärten elävältä hautaamisen.”
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 76, hadith 480) (Samaa kerrotaan ainakin näissä haditheissa: Muslim, kirja 18, hadith 4257 ja hadith 4260.)

Hasana’, Mu’awiyahin tytär kertoi: Hän raportoi isän puoleisen setänsä auktoriteetilla: “Kysyin Profeetalta (rauha hänelle): ‘Ketkä ovat Paratiisissa?’ Hän vastasi: ‘Profeetat ovat Paratiisissa, marttyyrit ovat Paratiisissa, vauvat ovat Paratiisissa ja elävältä haudatut lapset ovat Paratiisissa.’
(Abu Dawud, kirja 15, hadith 2521, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Itsemurha

Abu Huraira kertoi:
Profeetta (rh) sanoi: "Se, joka tarkoituksella heittäytyy vuorelta ja surmaa itsensä, tulee olemaan Helvetissä putoamassa sieltä alituisesti ikuisesti; ja se, joka juo myrkkyä ja tappaa itsensä sillä, tulee kantamaan myrkkyä kädessään ja juomaan sitä Helvetissä, jossa hän on ikuisesti ja se, joka tappaa itsensä rauta-aseella, tulee kantamaan sitä asetta kädessään ja puukottamaan vatsaansa sillä Helvetissä, jossa hän on ikuisesti."
(Bukhari, vol 7, kirja 71, hadith 670)

Vaikka tässä sanotaan "ikuisesti", itsemurhan tekijä voi päästä Taivaaseen. Ja jokainen muslimi pääseekin lopulta, vaikka joutuisi ensin Helvettiin kärsimään synneistään. Ainoat synnit joita Jumala ei anna anteeksi, ovat epäusko siihen, minkä Allah on lähettänyt, ja shirk eli jonkin asettaminen Allahin rinnalle, jonkin palvominen Allahin rinnalla.

Tuomitessaan itsemurhan tekijöitä Jumala ottaa huomioon lieventävät asianhaarat - vastoinkäymiset ja mielenterveysongelmat.

Eläinten surmaaminen

Myös eläimillä on oikeus kunnialliseen kuolemaan.
Eläimiä saa tappaa vain ruoaksi ja tilanteessa, jossa ne aiheuttavat muille välitöntä vaaraa - Muhammad (rh) esimerkiksi määräsi surmattavaksi vesikauhuisia koiria. Edes sodassa niitä ei saa tappaa ilman pätevää syytä. Eläimiä ei saa tappaa muiden eläinten nähden.

”Kuulin Sharidin sanovan: ’Kuulin Allahin lähettilään sanovan: ’Se, joka tappaa pienen linnun ilman syytä, se anoo Allahia Ylösnousemuksen päivänä sanoen: ’Oi, Herra, se-ja-se tappoi minut ilman syytä. Ja hän ei tappanut minua mistään hyödyllisestä tarkoituksesta.’”
(Sunan an-Nasa'i, Vol 5, kirja 43, Hadith 4451, hasan)

Shaddad b. Aws kertoi:
On kaksi tunnuspiirrettä, jotka kuulin Allahin lähettilään (rh) sanovan: “Allah on määrännyt kaiken tehtäväksi hyvällä tavalla, joten kun tapatte, tehkää se käyttäen hyvää metodia.”
Toisessa versiossa kuin Muslimilla, sanotaan: “Joten tapa hyvällä maneerilla.”
“Ja kun teurastatte, teidän tulisi käyttää hyvää metodia, teidän tulisi teroittaa veitsenne ja aiheuttaa niin vähän kipua kuin mahdollista.”
(Abu Dawud, kirja 16, hadith 2809, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Sdhaddad bin Aws kertoi:
“Allahin lähettiläs sanoi: 'Allah on määrännyt taitavuuden kaikissa asioissa, joten kun tapatte, tappakaa hyvin, ja kun teurastatte, teurastakaa hyvin. Teroittakaa teränne ja säästäkää eläin kärsimyksiltä.”
(Sunan an-Nasa’i, Vol 5, kirja 43, Hadith 4417, tämä on sahih)

Hisham b. Zaid kertoi: Saavuin al-Hakam b. Ayyubiin yhdessä Anasin kanssa. Hän näki joidenkin nuoria tai poikia, jotka olivat sitoneet kanan ja ampuivat sitä. Anas sanoi: “Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kielsi tappamasta eläintä vankeudessa.”
(Abu Dawud, kirja 16, Hadith 2810, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Jabir bin ‘Abdullah kertoi:
“Allahin lähettiläs (rh) kielsi tappamasta mitään eläintä, kun se on sidottu (käyttämästä sitä maalitauluna)."
(Sunan Ibn Majah, vol 1, kirja 27, Hadith 3188, tämä on sahih)

Naisen asema islamissa osa 1

"Kaikkein arvokkain asia maailmassa on hyveellinen nainen."
- Profeetta Muhammad (rauha hänelle)

Muslimitytär johdattaa isänsä Paratiisiin.
Muslimivaimo on miehensä puoli uskoa.
Paratiisi lepää muslimiäidin jalkojen juuressa.
Osa historian hurskaimmista musliminaisista pysyi aviottomina ja/tai lapsettomina. Musliminaisen on sallittua myös asua yksin.

Ensimmäinen, joka kääntyi islamiin, oli nainen - Khadija.
Islamin ensimmäinen marttyyri oli nainen - Sumayah.
Paras islaminoppinut oli nainen - 'Aisha.
Yksi parhaista muslimitaistelijoista oli nainen - Khawlah.
Muhammadia eniten rakastanut ihminen oli nainen - Fatima.

Jäähyväispuheessaan ennen kuolemaansa Muhammad (rauha hänelle) sanoi, että naisilla on oikeuksia miehiinsä, miesten tulee kunnioittaa naisia ja heidän on syytä pelätä Allahia siinä, miten kohtelevat naisia.

Aiheita:
Samanlainen ihmisolio ja uskova kuin mies
Luettelo joistain naisten oikeuksista
Hijab ja pukeutuminen
Kuukautiset


Samanlainen ihmisolio ja uskova kuin mies

Abu Huraira raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Täydellisen uskossaan on se, jolla on paras luonne. Ja parhaat teistä ovat ne, jotka ovat parhaita teidän naisillenne."
(Jami` at-Tirmidhi, vol 1, kirja 7, Hadith 1162, hasan)

Samanlainen ihmisolio ja uskova kuin mies
Kun Euroopassa pohdittiin vielä keskiajalla, onko naisella sielua, Koraani opetti jo 1400 vuotta sitten, että mies ja nainen ovat pohjimmiltaan samanlaisia ihmisiä. Niin miesten kuin naistenkin perimmäinen tarkoitus on palvoa Jumalaa.

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni.
(Koraani 51:56)

Molemmilta vaaditaan samoja palvonnan tekoja, yhtä paljon ja he kantavat saman vastuun valinnoistaan: heitä odottavat samat palkkiot ja rangaistukset.
Koraanissa käytetäänkin toistuvasti ilmaisua "uskovat miehet ja naiset" sen korostamiseksi, että Jumalan silmissä miehet ja naiset lähtevät täsmälleen samalta viivalta. Jumala on asettanut tietyt säädökset joiden mukaan muslimien tulee elää sukupuoleen katsomatta.

Jumala on valmistanut anteeksiannon ja runsaan palkan kaikille (Islaamiin) alistuville miehille ja naisille, uskoville miehille ja naisille, kuuliaisille miehille ja naisille, totuudellisille miehille ja naisille, kärsiville miehille ja naisille, sävyisille miehille ja naisille, almuja antaville miehille ja naisille, paastoaville miehille ja naisille, siveille miehille ja naisille, miehille ja naisille, jotka alinomaa Jumalaa muistavat.
(Koraani 33:35)

Ken tahansa tekee hyvää, olkoon hän mies tai nainen, kun hän samalla on uskovainen, hänen Me totisesti annamme viettää onnellista elämää, ja sellaisille Me maksamme palkan parhaasta, mitä ovat tehneet.
(Koraani 16:97)

Monien uskontojen pyhissä kirjoituksissa ja eri mytologioissa esiintyy sama hahmo: petollinen nainen. Islam tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Islamin mukaan nainen ei ole millään tavoin taipuvaisempi niskoittelemaan Jumalaa vastaan. Ihmisen hurskauden tasolla ja luonteenlaadulla ei ole yhteyttä sukupuoleen. Kerrotaanpa Koraanissa ja hadithissa (perimätiedossa) jopa tarina hyvin syntisestä Faaraosta, joka joutui tietysti itse turmioon, mutta jonka vaimo Aasiyah kuului hurskaimpien milloinkaan eläneisiin naisten kärkinelikkoon, yhdessä Khadijan, Fatiman ja Marian kanssa - eli Muhammadin (rh) vaimon, tyttären ja Jeesuksen (rh) äidin kanssa.

Nainen ja mies ovat samalla tasolla hengellisesti, juridisesti ja älyllisesti. Mitään sukupuoleen perustuvaa erilaisuutta ei ole.
Naisella on samat oikeudet avioliitossa kuin miehellä, kaikki oikeudet omaan omaisuuteensa, oikeus osallistua politiikkaan kaikkiin tavoin, oikeus ja velvollisuus koulutukseen ja oikeus tehdä työtä.

Naisella on samat oikeudet nauttia seksuaalisuudesta kuin miehellä ja sama oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen kuin miehellä.

Miesten ja naisten saman arvoisuus näkyy paitsi ihmiskuntaa koskevissa opetuksissa ja määräyksissä, myös muualla luomakunnassa.

Zayd ibn Arqam kertoi:
Allahin lähettiläs (sallallahu 'alaihi wa sallam) sanoi: "Näissä vessoissa on usein jinnejä ja demoneja. Joten kun joku teistä menee sinne, hänen tulisi sanoa: 'Etsin turvaa Allahista uros- ja naarasdemoneja vastaan.'"
(Abu Dawud, kirja 1, hadith 6, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Islamissa ei ole mitään, mikä rajoittaisi naisen vapautta käydä ulkona.
Koraani kuvaa naisten luonnetta kauniisti sanomalla: "[jotka puetaan koruihin] ja jotka eivät astu esiin riidan raivotessa". (Hämeen-Anttilan käännös). Ja Aisha kertoi Muhammadin (rh) sanoneen, että "Allah vihaa eniten riitaisia ihmisiä" (Bukharin mukaan).

Luettelo joistain naisten oikeuksista

- oikeus tehdä työtä, oikeus vaikkapa johtaa omaa yritystä
- oikeus tulla huomioiduksi arvostettuna yksilönä, ei seksiobjektina, ei miehen jatkeena tai omaisuutena, ei edes vain äitinä tai vaimona
- oikeus omaisuuteen, oikeus päättää omien rahojen käytöstä
- oikeus solmia kauppoja
- oikeus päättää, kenen kanssa avioituu ja oikeus saada avioero, oikeus pitää oma sukunimensä avioliitossa, oikeus mennä uusiin naimisiin erottuaan tai leskeydyttyään
- oikeus todistaa oikeudessa ja saada hyvitys, jos joutuu rikoksen uhriksi, oikeus toimia oikeuden tuomarina
- oikeus äänestää ja asettua ehdolle poliittisiin virkoihin
- oikeus periä ja päättää omasta testamentista
- oikeus koulutukseen
- oikeus elatukseen
- oikeus asua yksin
- oikeus valita vapaaehtoinen lapsettomuus
- oikeus harjoittaa uskontoa ja tulla uskonoppineeksi
- oikeus myötäjäisiin
- oikeus saada hyvää kohtelua avioliitossa, että mies ei käytä karkeaa kieltä puhuessaan hänelle, kunnioittaa häntä ja on kiitollinen asioista, jotka hän tekee miehensä eteen, ei lyö tai muuten käytä minkäänlaista väkivaltaa, että mies täyttää hänen sukupuoliset tarpeensa
- samat palkinnot ja rangaistukset kuin miehellä

Hijab ja pukeutuminen

"Varhaisina aikoina ihminen oli lähes alasti ja hänen älykkyytensä kasvoi, kun hän alkoi pitää vaatteita. Se, mitä olen tänään ja miten pukeudun, kuvastaa korkeinta ajattelun ja siviilisaation tasoa, jonka ihminen on saavuttanut, ja se ei ole taantuva. Vaatteiden pois riisuminen jälleen on taantumista takaisin muinaisiin aikoihin."
- ihmisoikeusaktivisti ja Nobel-voittaja Tawakkul Karman

Pukeutumismääräykset yhdistetään usein vain naisiin, mutta ne koskevat myös miehiä. Ihmisten ilmoilla liikkuminen tiukoissa, ihonmyötäisissä vaatteissa on kielletty kaikkien sukupuolien edustajilta. Erityisesti rukoillessa on tärkeää pukeutua säädyllisesti. Miksi erityisesti naiset pukeutuvat peittävästi ja käyttävät huivia? Koska se on Allahin tahto ja jotta heidät huomattaisiin älykkyytensä, kykyjensä ja persoonansa vuoksi, eikä ulkonäkönsä ja jotta heidät tunnistettaisiin Allahin palvojiksi.

Sana "hijab" tarkoittaa musliminaisten peittävää ja säädyllistä pukeutumista sekä arvokasta käytöstä. Hijabiin pukeutuva nainen jättää näkyville vain kasvot ja kämmenet ja sormet. Jotkut naiset peittävät nekin. He ovat tavallisia musliminaisia, joille voi puhua ja joiden kanssa voi olla tekemisissä samalla tavalla kuin muidenkin ihmisten. Musliminaisen vaatteiden määrä ei ole suoraan verrannollinen hänen uskonnollisuudensa määrän - kasvojen peittäminen ei tarkoita, että nainen olisi välttämättä yhtään uskonnollisempi kuin toinen nainen, jolla kasvot näkyvät.
Tytön tai naisen tulee kantaa hijabinsa ylpeydellä ja käyttäytyä sen mukaan - hän ei voi puhua pahaa muista selän takana, eikä kulkea rehennellen.
Hijabiin verhoutuja ei ole muodin orja, hän on Allahin orja. Hän on kiinnostunut Profeetan (rauha hänelle) ohjeesta "etsi tietoa, vaikka se veisi sinut Kiinaan", ei nuorten lehden "näin saat pojat pitämään sinusta"-vinkeistä. Tässä maailmassa käsittämättömän monet, enimmäkseen naiset, kärsivät ulkonäköpaineista. Hijabin käyttäjä on niiltä suojassa. Hän ei näe kauneutta plastiikkakirurgien tekemissä takamusoperatioissa ja Cosmopolitanissa, vaan Koraanin lehdillä, hyväntekeväisyydessä, luonnossa ja avioseksissä.

Islamin mukaisessa pukeutumisessa keskeistä on vaatimattomuus. Imaami Jafar Sadiq on sanonut: "Vaatimattomuus on uskon symboli ja jolla ei ole vaatimattomuutta, hänellä ei ole uskoa".
Se tarkoittaa, ettei muslimi halua kiinnittää itseensä huomiota, eikä tulla huomioiduksi ruumiinsa ja ulkonäkönsä vuoksi. Hän haluaa ihmisten näkevän sen sijaan hänen persoonansa, hurskautensa ja korkean moraalinsa. Se ei tarkoita, että pukeutumisessa pitäisi erityisesti pyrkiä yksinkertaisuuteen, vaan muslimillakin on vapaus hieman koreilla vaatteilla:

’Abdullaah Ibn Mas’ood radiallaahu ’anhu sanoi, että Profeetta (sallalahu aleihi wassalam) sanoi: "Kukaan, jolla on atomin painon verran ylpeyttä sydämessään, ei pääse Paratiisiin." Mies kysyi: "Entä jos ihminen pitää siitä, että hänen vaatteensa näyttävät hyviltä ja kenkänsä näyttävät hyviltä?" Profeetta sanoi: "Allah on kaunis ja rakastaa kauneutta. Ylpeys tarkoittaa totuuden kieltämistä ja sitä, että katsoo muita ihmisiä alaspäin."
(Muslim, 131)

Te ihmisen (Aadamin) lapset, pukeutukaa juhlapukuihinne jokaisena hartaushetkenänne ja syökää sekä juokaa, mutta älkää tuhlatko, sillä Hän ei rakasta tuhlaavaisia. Sano: »Kuka on kieltänyt Jumalan kauniit vaatteet, jotka Hän on hankkinut palvelijoineen, sekä hyvät ruoat?» Sano: »Ne on tarkoitettu uskovaisille maallisessa vaelluksessaan ja yksinomaan heille - ylösnousemuksenpäivänä.» Näin selitämme tunnusmerkit ihmisille, jotka ymmärtävät.
(Koraani 7:31-32)

On parasta koko yhteisön kannalta, kun ihmiset pitävät seksikkäinä vain omia puolisoitaan.
Islamin laissa, shariassa, ei ole rangaistusta hijabin poisjättämisestä.

Mitään käytännön vaikeuksia hijabin käytöstä ei aiheudu. Hijabissa voi tehdä työtä millä alalla hyvänsä, harrastella ja urheilla - oikeaoppisen hijabin käyttäjien joukosta löytyy niin olympioissa kisaavia pikajuoksijoita kuin lainelautailun harrastajiakin. Muhammad (rauha hänelle) kehottikin meitä pitämään kehomme hyvässä kunnossa esimerkiksi uimalla tai ratsastamalla.

Islamissa uhrin paljastava pukeutuminen ei vähennä raiskaajan syyllisyyttä.
Naisella ei ole oikeutta pukeutua julkisesti paljastaviin vaatteisiin, mutta miehellä ei ole oikeutta häiritä häntä millään tavoin, vaikka hän kulkisi alasti. Yksinkertaista, eikö? Islam on. On kääfireiden (epäuskoisten) ajatus, että nainen olisi syypää raiskatuksi tulemiseensa.

Leveimmänkään kaavun alle ei pitäisi mahtua AK-47:ää.

Kuukautiset

Islamissa kuukautiset ovat luonnollinen asia. Kuukautisten aikana tyttö tai nainen saa tehdä samoja asioita ja olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä samalla tavalla kuin muutenkin. Hän saa suudella, syleillä ja hyväillä puolisonsa kanssa. He eivät vain saa harrastaa seksiä, eikä mies saa sitä ehdottaa tietäessään vaimolla olevan kuukautiset.

Kuukautisten aikana nainen ei vain ole rituaalisen puhtauden tilassa, eikä näin ollen voi rukoilla, ennen kuin kuukautiset loppuvat ja hän tekee rukouspesun, joka tunnetaan nimellä ghusl.

Miksi sitten nainen, jolla on kuukautiset, on rituaalisessa epäpuhtauden tilassa?

Asioita, jotka tekevät ihmisen rituaalisesti epäpuhtaaksi, on kahdenlaisia:
1) virtsaaminen, ulostaminen, oksentaminen suun täydeltä, nukkuminen maaten, jne., joiden jälkeen tehdään wudu, jossa pestään kasvot, kädet, jalat nilkasta alaspäin, jne. 2) laukeaminen, siittimen pään meneminen vaginaan, kuukautiset, jne., joiden jälkeen tehdään ghusl, jossa pestään koko vartalo

Eivät nämä asiat - kuukautisveri, sperma, oksennus - tee ihmistä itsessään likaiseksi, mutta tietyllä tavalla ne ovat epäpuhtaita. Jos tällaisia aineita joutuu vuoteemme lakanoille, emme suostu silloin nukkumaan niissä ja haluamme heti pestä mönjän pois.

Tuskinpa kukaan luulee, että muslimit pitäisivät nukkunutta ihmistä mitenkään likaisena tai arveluttavana, mutta silti unikeon tulee pestä kasvonsa, korvansa, kätensä ja jalkansa ennen kuin hän voi rukoilla. Toisekseen, kuten ylläolevasta käy ilmi, seksin harrastaminen aviopuolison kanssa tekee ihmisen rituaalisesti epäpuhtaaksi - mutta se on myös oikeastaan yksi palvonnan muoto. Ethän sinä kuvittele, että islamissa Jumalan palvonta tekisi ihmisen saastaiseksi?

Rukous on hetki, jossa ihminen aivan konkreettisestikin alistuu Jumalalle, Hänen edessään.
Jos menisit työhaastatteluun, katsoisit, että vaatteesi ja kynnenalusesi ovat puhtaat ennen kuin menet sinne. Jumala on huomattavasti arvokkaampi kuin esimieskandidaattisi tai kukaan muukaan ihminen. Hänellä on oikeus vaatia, että ihmiset ovat puhtaina myös kehon epäpuhtauksista rukoillessaan Häntä kasvot Mekkaan päin.

Lisäksi näiden säädösten tarkoitus on muistuttaa ihmisiä huolehtimaan puhtaudesta ja opettaa, miten tärkeätä se on. Olemme luultavasti kaikki yhtä mieltä siitä, että kukautisten jälkeen tärkeää pestä alapää. Islam on tehnyt siitä naisille uskonnollisen velvollisuuden.
Islam ei ole vain uskomista Jumalaan ja profeettoihin, vaan elämäntapa, joka ulottaa lonkeronsa kaikille elämän osa-alueille.

Kuukautisten aikana ei rukoilla siksikään, koska ne väsyttävät ja islam kunnioittaa erikseen sitä, että silloin pitää levätä tavallista enemmän. Kuukautiskivut usein estävät tekemästä rukousliikkeitä.

Haluaisitko lukea tarkemmin mitä islam sanoo kuukautisista ja vertailla niitä muiden uskontojen käsityksiin kuukautisista? (Linkki avautuu uuteen ikkunaan.)
600-luvun Arabiassa ihmisillä ei ollut mahdollisuutta selvittää, mistä kuukautiset johtuivat ja ne olivat ihmisille varmasti hämmentävä asia. Vielä 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuunkin asti Euroopassa vallitsi mitä eriskummallisimpia käsityksiä kuukautisista. Muhammad (rh) kuitenkin opetti jo omana elinaikanaan, että kuukautiset ovat normaali asia. Hän ei pitänyt naisia likaisina tai vaarallisina kuukautisten takia. Hän halaili vaimojaan, kosketteli ja makasi näiden kanssa vierekkäin samalla vuoteella, kun näillä oli kuukautiset. Monissa kulttuureissa on ollut tapana eristää naiset kuukautisten ajaksi ja monet uskonnot ovat siihen käskeneet. Islam ei. Nämä muutamat hadithit kuvaavat aika hyvin islamin suhtautumisen kuukautisiin, joka eroaa radikaalisti niistä pelokkaista asenteista, joilla kuukautisiin on suhtauduttu kaikkialla maailmassa:

'Aisha raportoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi minulle: "Anna minulle matto moskeijasta."
Sanoin: "Minulla on kuukautiset."
Tähän hän sanoi: "Sinulla ei ole kuukautiset kädessä."
(Muslim, Kirja 3, Hadith 587)

Zainab bint Abi Salama kertoi: Um-Salama sanoi: "Minulle tuli kuukautiset, kun lojuin Profeetan kanssa villalakanan alla. Joten livahdin pois, otin vaatteita kuukautisia varten ja laitoin päälle.
Allahin apostoli sanoi: 'Onko sinulla rättiviikko?'
Vastasin: 'Kyllä.'
Sitten hän kutsui minua ja otti minut viereensä villalakanan alle."
Um Salama kertoo yhä: "Profeetta tapasi suudella minua paastoessaan. Profeetta ja minä tapasimme ottaa Janaba-kylvyn (ghuslin) samassa padassa."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 319)

'Aisha raportoi: Join, kun minulla oli kuukautiset ja annoin astian Apostolille (rauha hänelle) ja hän laittoi suunsa siihen kohtaan, jossa minun oli ollut, ja söin lihaa luusta, kun minulla oli kuukautiset, sitten annoin luun Apostolille (rauha hänelle) ja hän laittoi suunsa samalle kohdalle, jossa minun oli ollut. Zuhair ei huomauttanut Pyhän Profeetan juomisesta. (Ei puhuta alkoholin juomisesta.) (Muslim, Kirja 3, Hadith 590)

Lopun ajat: Dajjal

Ad-Dajjal - Antikristus

Ubadah ibn as-Samit kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi:
"Olen kertonut teille Dajjalista (Anti-Kristuksesta) niin paljon, että pelkään, ettette ymmärrä. Anti-Kristus on lyhyt, hänellä on kanan varpaat, pörröinen tukka, yksi silmä, jos ei näe ja se ei törrötä, eikä ole syvllä paikallaan. Jos hän sekoittaa teitä, tietäkää, että Herranne ei ole yksisilmäinen."
(Abu Dawud, kirja 32, hadith 4306)

Abu Bakr kertoi: "Allahin apostoli (rauha hänelle) sanoi: 'Al-Masih Ad-Dajjalin aiheuttama terrori ei saavu Medinaan ja siihen aikaan Medinassa on seitsemän porttia ja niistä kunkin luona kaksi enkeliä vartioimassa.'"
(Bukhari, kirja 30, hadith 103)

Hudhaifa kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi, että Ad-Dajjalilla olisi mukana tulta ja vettä: se, mikä näyttäisi tulelta, olisi kylmää vettä ja se, mikä näyttäisi olevan vettä, olisi tulta.
(Bukhari, vol 9, kirja 88, hadith 244)

Abdullah kertoi: Profeetta mainitsi Messias Ad-Dajjalin ihmisten edessä sanoen: "Allah ei ole yksisilmäinen, kun taas Messias Ad Dajjalin oikea silmä on sokea ja hänen silmänsä näyttää pullottavalta rypäleeltä. Nukkuessani lähellä Kaabaa viime yönä, näin unessani ruskean miehen, joka oli paras, jonka ruskeiden joukossa voi nähdä, ja hänen hiuksensa olivat niin pitkät, että ne ulottuivat olkapäille. Hänen tukkansa oli ohut ja vesi valui hänen päästään ja hän piti käsiään kahden miehen olkapäillä kiertäessään Kaabaa.
Kysyin: 'Kuka hän on?'
He vastasivat: 'Hän on Jeesus, Marian poika.'
Hänen takanaan näin miehen, jolla oli hyvin kihara tukka ja jonka oikea silmä oli sokea ja joka muistutti Ibn Qatania (uskotonta) ulkonäöltään. Hän piteli käsiään toisen olkapäällä tehdessään Tawafia Kaaban ympäri.
Kysyin: 'Kuka tämä on?'
He vastasivat: 'Messias Ad-Dajjal.'"
(Bukhari, vol 4, kirja 55, hadith 649)

Salim kertoi isältään: "Ei, kautta Allahin, Profeetta ei kertonut, että Jeesus olisi ollut punaihoinen, mutta sanoi: 'Kun nukuin, näin unta, että kiersin Kaabaa ympäri ja yhtäkkiä näin kahden miehen välissä kävelevän miehen, jolla oli ruskea iho ja ohut tukka ja vesi valui hänen päästään. Kysyin: 'Kuka hän on?' Ihmiset vastasivat: 'Hän on Marian poika.' Sitten katsoin taakseeni ja näin punaihoisen, lihavan, kiharahiuksisen miehen, jonka oikea silmä oli sokea ja näytti pullistuneelta rypäleeltä. Kysyin: 'Kuka hän on?' He vastasivat: 'Hän on Ad-Dajjal.' Hänen kansansa keskuudessa oli yksi ihminen, joka muistutti häntä, Ibn Qatar." (Az-Zuhri sanoi: "Hän (Ibn Qatan) oli mies Khuza'an heimosta, joka kuoli esi-islamilaisena aikana.")
(Bukhari, vol 4, kirja 55, hadith 650)

'Abdullah bin 'Umar kertoi: Allahin apostoli sanoi: "Minä näin itseni (unessa) lähellä Ka'baa viime yönä, ja minä näin miehen, jolla oli valkeahko punainen iho, paras, jonka voitte nähdä ihmisistä, jolla on sen värinen iho, jolla oli pitkät hiukset, jotka ulottuivat hänen korvalehdilleen, mitkä olivat parhaimmanlaatuiset hiukset ja hän oli kammannut hiuksensa ja vesi valui siitä, ja teki Tawafia ympäri Ka'baa, samalla kun nojasi kahteen mieheen tai kahden miehen hartioihin. Kysyin: 'Kuka on tämä mies?' Joku vastasi: '(Hän on) Messias, Marian poika.' Sitten näin toisen miehen, jolla oli hyvin kiharat hiukset, jonka sokea oikea silmä näytti törröttävän kuin viinirypäle. Kysyin: 'Kuka hän on?' Joku vastasi: '(Hän on) Messias, Ad-Dajjal.'"
(Sahih Bukhari Vol 9, kirja 87, Hadith 128)

Abu Huraira kertoi: Minä olen rakastanut Bani Tamimin heimoa siitä asti kun kuulin Allahin apostolin sanovan heistä kolme asiaa. Kuulin hänen sanovan: "Nämä ihmiset (Bani Tamimin heimo) ovat järkähtämättömästi Ad-Dajjalia (Anti-Kristusta) vastaan."
Kun Sadaqat (hyväntekeväisyyden lahjat) siltä heimolta tulivat, Allahin apostoli sanoi: "Nämä ovat meidän porukkamme Sadaqatia".
'Aishalla oli orjatyttö siitä heimosta ja Profeetta sanoi 'Aishalle: "Vapauta hänet, sillä hän on (profeetta) Ishmaelin jälkeläinen."
(Bukhari, vol 3, kirja 46, hadith 719)

Ibn Umar kertoi: Kerran Allahin apostoli seisoi ihmisten joukossa, kunnioitti ja ylisti Allah, kuten Hän ansaitsee, ja sitten Allahin apostoli mainitsi Dajjalin, sanoen: "Minä varoitan teitä hänestä (Dajjalista), eikä ole ketään profeettaa, joka ei olisi varoittanut kansaansa hänestä. Ei ole epäilystäkään, Nooa varoitti kansaansa hänestä, mutta minä kerron hänestä (Dajjalista) jotain, mitä kukaan profeetta ei ole kertonut kansalleen ennen minua. Teidän tulisi tietää, että hän on yksisilmäinen, ja Allah ei ole yksisilmäinen."
(Bukhari, vol 4, kirja 55, hadith 553)

Abu Huraira kertoi: Allahin apostoli sanoi: "Kertoisinko teille Dajjalista tarinan, jota kukaan profeetoista ei kertonut kansalleen? Dajjal on yksisilmäinen ja tulee tuomaan mukanaan jotain, mikä muistuttaa Helvetistä ja Paratiisista, ja se mitä hän kutsuu Paratiisiksi, on itseasiassa Helvetti; joten minä varoitan teitä hänestä, kuten Nooa varoitti kansaansa hänestä."
(Bukhari, vol 4, kirja 55, hadith 554)

'Aisha kertoi: Kuulin Allahin apostolin (rauha hänelle) etsivän rukouksessaan turvaa Allahista Ad-Dajjalia vastaan.
(Bukhari, vol 9, kirja 88, hadith 243)

Luonto ja eläimet

Koska websissä ei ilmeisesti jostain käsittämättömästä voi enää käyttää html:ää, siirrän sivustoni sisällön sieltä tänne.

"Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiään."
-ihmisoikeustaistelija Mahatma Gandhi

Ei ole eläintä maan päällä, ei lintua, joka kahdella siivellään lentää, jotka eivät olisi kaikkeuteen kuuluvaisia kuten tekin
(Koraani 6:38)

Etkö havaitse, että kaikki, mikä on taivaassa ja maan päällä, julistaa Jumalan kunniaa? Niin tekevät myös linnut, kun ne siipensä levittävät. Hän tuntee jokaisen rukouksen ja ylistämistavan. Jumala tietää, mitä he tekevät.
(Koraani 24:41)

Kaikki, mitä on taivaassa ja maassa, julistaa Jumalan kunniaa, sillä Jumala on kaikkivoipa, viisas.
(Koraani 61:1)

Jumalalle kuuluu kaikki taivaassa ja maan päällä, ja Jumalalla on kaikki vallassaan.
(Koraani 4:126)

Luonnosta
Eläimistä
Eläinten hyvä kohtelu - siitä Muhammad (rauha hänelle) puhui ja se näkyy myös käytönnössä
Eläinten kaltoinkohtelu esi-islamilaisella ajalla ja tänä päivänä
Oikeus hyvään kuolemaan
Muuta eläimistä
Linkkejä aiheesta

Luonnosta

Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä[1].
(Wikipedia)

Totisesti, Me panimme luottamuksemme taivaisiin ja maahan ja vuoriin, eivätkä ne pettäneet sitä, vaan pelolla sitä toteuttavat, mutta ihminen ei ole osoittautunut sen arvoiseksi, vaan on uskottomuudessaan typerä väärintekijä
(Koraani 33:72)

Islamin lakiin on kirjattu jopa kasvien ja puiden oikeudet. Luonto on osa Jumalan luomakuntaa, joka todistaa Hänen mahtavuuttaan. Ihminen ei saa turmella sitä, vaan hänen tulee kohdella sitä arvokkuudella. Koraanissa on useita suuria, joiden nimet viittaavat luonnonilmiöihin ja elollisiin tai elottomiin luontokappaleisiin, kuten Viikunapuun suura (95), Auringon suura (91) ja Vuoren suura (52). Bukharin hadith-kokoelmassa on kokonainen kirja Maanviljelylle (kirja 39) sekä Veden jakamiselle (kirja 40).

Anas bin Malik kertoi: Allahin apostoli sanoi: "Muslimien keskuudessa ei ole ketään, joka istuttaa puun tai kylvää siemeniä, ja sitten lintu, ihminen tai eläin syö siitä, ilman, että hänet palkittaisiin siitä."
(Bukhari, vol 3, kirja 39, hadith 513)

Muhammadin (rauha hänelle) opetuksissa toistuvat käsitteet puhtaus ja peseytyminen. Muslimin ei tule pitää puhtaana ainoastaan ruumistaan ja sieluaan, vaan myös ympäristönsä.

Abu Malik at-Ash'ari raportoi:
Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Puhtaus on puoli uskoa..."
(Muslim, kirja 2, hadith 223)

Eläimistä

Islamin mukaan eläimet eivät ole jotain alempia olentoja, joita saa kohdella miten hyvänsä, vaan tämän pallon muita asukkaita, joilla on yhtä suuri oikeus turvalliseen elämään kuin ihmisilläkin. Eläimet ovat samankaltaisia luontokappaleita kuin ihmiset ja siksi muslimi niitä kunnioittaa, kuten ihmisiäkin.
Koraanissa on seitsemän eläinkunnan edustajaan viittaavaa suuraa: Lehmän suura (2), Karjan suura (6), Mehiläisten suura (16), Muurahaisen suura (27), Hämähäkin suura (29), Sotaratsun suura (100) ja Norsun suura (105).

Maan Hän on luonut eläviä olentoja varten
(55:10)

"Hyvä teko, joka tehdään eläimelle, on kuin tekisi hyvän teon ihmiselle."
- Profeetta Muhammad

Jumala loi ihmiset elämään harmoniassa muiden eläinlajien kanssa. Ihmisellä on oikeus hyötyä eläimistä: syömällä niitä ja ratsastamalla niillä - ja eläimellä on oikeus hyötyä ihmisestä: ihmisten tulee huolehtia eläinten oikeuksien toteutumisesta ja eläimen hoivaaminen yksi keino palvoa Jumalaa.

Ja juuri Hän hallitsee merta, niin että saatte siitä ravinnoksenne tuoretta lihaa ja etsitte merestä koristeita, joita kannatte. Ja sinä näet laivojen halkovan merta. Näin voitte turvautua Hänen armoonsa ja tuoda Hänelle kiitoksenne.
(Koraani 16:14)

Ja Hän on luonut hevoset ja muulit ja aasit, jotta voisitte niillä ratsastaa sekä myöskin ylvästellä. Hän on luonut sellaistakin, mitä ette tiedä.
(Koraani 16:8)

Eivätkö he havaitse, että Me olemme luonut heille karjan luontokappaleittemme joukosta ja totuttanut sen heidän alaisuuteensa? Ja me olemme pannut kotieläimet heitä tottelemaan, niin että he muutamilla ajavat ja muutamia käyttävät ruoaksensa. Tästä kaikesta heille on etua ja he saavat niistä juomiakin; eivätkö he osaa tästäkään kiittää? (Koraani 69:71-73)

Eläinten hyvä kohtelu

Historioitsija Gustave le Bon kirjoittaa eläinten nauttineen "paratiisista" muslimimaailmassa. Rahastoja perustettiin yksinomaan sairaille ja haavoittuneille eläimille. 1700-luvulla Kairon muslimit pystyttivät koirille vesi- ja leipäsäätiöitä. Damaskoksessa ikääntyville hevosille omistettiin kunnan alueita, joissa ne saivat siirtyä arvokkaasti ajasta iäisyyteen.
Eläinten hyvinvointisäätiöt kukoistavat sellaisissa muslimimaissa kuin Qatar, Malesia ja Pakistan.

Abu Huraira kertoi:
Profeetta sanoi: "Mies oli hyvin janoinen ja tuli lähteelle. Hän polvistui lähteelle, tyydytti janonsa ja tuli pois. Sitten hän näki koiran läähättämässä ja nuoleksimassa mutaa hirvittävässä janossaan. Hän sanoi itselleen: 'Tämä koira kärsii janosta, kuten minäkin kärsin'. Joten hän meni lähteelle ja täytti kenkänsä vedellä ja juotti koiran. Allah kiitti häntä ja antoi hänelle anteeksi.
Ihmiset sanoivat: "Oi Allahin apostoli! Onko meille mitään palkintoa eläinten hoitamisesta?"
Hän vastasi: "Kyllä, kaikkien elävien olentojen hoitamisesta on palkkio."
(Bukhari, vol 3, kirja 43, hadith 646)

Eläinten hyvään kohteluun ei kuulu ainoastaan niiden ruokkiminen ja se, ettei niihin sovelleta fyysistä väkivaltaa, vaan myöskään niiden tunteita ei saa loukata.

'Abdullah raportoi, että Profeetta (rauha olkoon hänen kanssaan) pysähtyi paikkaan ja sitten joku otti linnun munat ja lintu alkoi hakata siipiään yhteen Allahin lähettilään (rh) pään ympärillä.
Hän kysyi: "Kuka teistä on ottanut sen munat?"
Mies sanoi: "Allahin lähettiläs, minä olen ottanut sen munat."
Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Palauta ne armosta lintua kohtaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, 382, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Utbah ibn AbdusSulami kuuli Allahin lähettilään (rh) sanovan:
"Älä leikkaa hevosen otsaharjaa, harjaa tai häntää, sillä häntä on kärpäslätkä, harja tuo lämpöä ja otsaharjassa on siunauksia."
(Abu Dawud, kirja 15, hadith 2542, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Miqdam b. Shuraih b. Hani kertoi:
"'Aisha nousi villin kamelin selkään ja alkoi kulkea ympyrää ja ympyrää. Siihen Allahin lähettiläs sanoi: "Sinun täytyy osoittaa ystävällisyyttä."
(Muslim, kirja 32, hadith 6275)

Anas ibn Malik kirosi raportoi, että mies kirosi kirput Profeetan (rh) läsnäollessa ja Profeetta (rh) sanoi: "Älä kiroa niitä. Kirppu herätti yhden profeetoista rukoilemaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 51, Hadith 1237, Al-Albani sanoi, että tämä on da'if)

Eläinten kaltoinkohtelu

Eläinten kaltoinkohtelu on suurimpia syntejä islamissa.

'Abdullah bin 'Umar kertoi:
Allahin apostoli sanoi: "Naista kidutettiin ja hänet laitettiin Helvettiin, koska hän lukitsi kissan, kunnes se kuoli nälkään."
Allahin apostoli sanoi edelleen: (Allah tietää paremmin) Allah sanoi naiselle: "Sinä et ruokkinut, etkä juottanut sitä, kun lukitsit sen, etkä päästänyt sitä vapaaksi, jotta se olisi voinut syödä maan öttiäisiä."
(Sahih Bukhari, kirja 40, hadith 553)

(Sama tarina kerrotaan myös ainakin näissä haditheissa.)

Jabir raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kielsi lyömästä eläintä kasvoihin tai tekemästä eläimelle kauterisaatiota kasvoihin.
(Muslim, kirja 24, hadith 5281)

Jabir kertoi: Profeetta (rauha hänelle) kielsi polttomerkitsemästä kasvoihin tai lyömästä kasvoihin.
(Jami`at-Tirmidhi 1710, tämä on sahih)

Tämä ei tarkoita, että eläimiä saisi lyödä muualle vartaloon muuten vain. Kun vaikkapa lehmiä ohjataan aitaukseensa, on sekin lyömistä, vaikka sillä ajetaan myös lehmien omaa etua ja kyllä hevosen hoidossakin hevosta joskus lyödään raipalla ilman mitään pahaa tarkoitusta.

Ibn 'Abbas (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoi:
"Kasvoihin polttomerkitty aasi sattui kävelemään Profeetan (rauha hänelle) ohi. Allah kirotkoon sen, joka polttomerkitsi hänet."
[Muslim]

Toinen kertomus Muslimilta on: "Allahin lähettiläs (rh) kielsi meitä lyömästä tai polttomerkitsemästä eläintä kasvoihin."
(Riyad as-Salihin, kirja 18, hadith 1608)

Kun Muhammad (rh) siirtyi Mekasta Medinan kaupunkiin, hän huomasi järkytyksekseen, että siellä ihmisillä oli tapana silpoa eläviltä kameleilta irti kyttyrät ja pakarat tai hännät lampailta. Ihmiset tekivät sellaista väkivaltaa eläimille, koska mehukkaat kyttyrät ja lampaan rasvaiset ruumiinosat saattoi syödä, ja eläimet jäivät kuitenkin eloon myöhempää käyttöä varten. Muhammad (rh) vaati heti tämän lopettamista.

Abu Waqid Al-Laithi kertoi:
Profeetta (rh) saapui Medinaan ja heillä oli tapana silpoa kameleilta kyttyrät irti ja silpoa lampailta pakarat. Hän sanoi: "Kaikki, mikä eläimestä leikataan irti, kun se on elossa, on kuollutta raatoa."
(Tirmidhi, kirja 18, hadith 20, tämä on hasan)

Abu Sa’eed Al-Khudri sanoi: "Allahin lähettiläs kielsi silpomasta eläimiä."
(Sunan Ibn Majah, vol 1, kirja 27, hadith 3185)

AbuWaqid kertoi: Profeetta (rh) sanoi:
"Kaikki, mikä eläimestä leikataan irti, kun se on elossa, on kuollutta."
(Abu Dawud, kirja 17, hadith 2858, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Sahl bin 'Amr, joka tunnettiin nimellä Ibn Al-Hanzaliyyah, raportoi:
"Allahin lähettiläs (rh) sattui kulkemaan kamelin ohi, jonka vatsa oli kiinni sen selässä (koska se oli niin laiha), johon hän sanoi: 'Pelätkää Allahia kunnioituksessanne näitä mykkiä eläimiä kohtaan. Ratsastakaa niillä, kun ne ovat hyväkuntoisia ja teurastakaa ne, kun ne ovat hyväkuntoisia ja syökää niiden liha, kun ne ovat hyväkuntoisia.'"
[Abu Dawud]
(Riyad as-Salihin, kirja 8, hadith 966)

Koiratappelut ja -kukkotappelut, joilla jotkut ihmiset huvittelevat, ovat islamissa kiellettyjä.

Mujahid kertoi, että Ibn 'Umar inhosi sitä, että eläimet laitettiin taistelemaan toisiaan vastaan.
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 51, hadith 1232)

Eläimiinsekaantuminen kuuluu tietysti myös eläinten kaltoinkohteluun ja on paha ja väärä teko. Muutamissa haditheissa siitä määrätään kuolemantuomio.

Ibn 'Abbas kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Kenen tahansa näette sekaantuvan eläimeen, tappakaa hänet ja tappakaa eläin."
Joten Ibn 'Abbas sanoi: "Miten on eläimen tapauksessa?"
Hän sanoi: "En kuullut Allahin lähettiläältä (rauha hänelle) mitään siitä, mutta näin, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tunsi vastenmielisyyttä sen lihan syöntiä tai käyttöä kohtaan, koska sellainen kamala teko oli tehty eläimelle."
(Jami`at-Tirmidhi 1455, tämä on hasan)

Ibn 'Abbas kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä mahram-sukulaisen kanssa, tapa hänet; ja kuka tahansa, jolla on sukupuolista kanssakäymistä eläimen kanssa, tapa hänet ja tapa eläin."
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 20, hadith 2564, tämä on sahih)

Oikeus hyvään kuolemaan

Eläimillä on myös oikeus kunnialliseen kuolemaan.
Eläimiä saa tappaa vain ruoaksi ja tilanteessa, jossa ne aiheuttavat muille välitöntä vaaraa - Muhammad (rh) esimerkiksi määräsi surmattavaksi vesikauhuisia koiria. Edes sodassa niitä ei saa tappaa ilman pätevää syytä. Eläimiä ei saa tappaa muiden eläinten nähden.

”Kuulin Sharidin sanovan: ’Kuulin Allahin lähettilään sanovan: ’Se, joka tappaa pienen linnun ilman syytä, se anoo Allahia Ylösnousemuksen päivänä sanoen: ’Oi, Herra, se-ja-se tappoi minut ilman syytä. Ja hän ei tappanut minua mistään hyödyllisestä tarkoituksesta.’”
(Sunan an-Nasa'i, Vol 5, kirja 43, Hadith 4451, hasan)

Shaddad b. Aws kertoi:
On kaksi tunnuspiirrettä, jotka kuulin Allahin lähettilään (rh) sanovan: "Allah on määrännyt kaiken tehtäväksi hyvällä tavalla, joten kun tapatte, tehkää se käyttäen hyvää metodia."

Toisessa versiossa kuin Muslimilla, sanotaan: "Joten tapa hyvällä maneerilla."
"Ja kun teurastatte, teidän tulisi käyttää hyvää metodia, teidän tulisi teroittaa veitsenne ja aiheuttaa niin vähän kipua kuin mahdollista."
(Abu Dawud, kirja 16, hadith 2809, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Sdhaddad bin Aws kertoi:
"Allahin lähettiläs sanoi: 'Allah on määrännyt taitavuuden kaikissa asioissa, joten kun tapatte, tappakaa hyvin, ja kun teurastatte, teurastakaa hyvin. Teroittakaa teränne ja säästäkää eläin kärsimyksiltä."
(Sunan an-Nasa'i, Vol 5, kirja 43, Hadith 4417, tämä on sahih)

Hisham b. Zaid kertoi: Saavuin al-Hakam b. Ayyubiin yhdessä Anasin kanssa. Hän näki joidenkin nuoria tai poikia, jotka olivat sitoneet kanan ja ampuivat sitä. Anas sanoi: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kielsi tappamasta eläintä vankeudessa." (Abu Dawud, kirja 16, Hadith 2810, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Jabir bin ‘Abdullah kertoi:
"Allahin lähettiläs (rh) kielsi tappamasta mitään eläintä, kun se on sidottu (käyttämästä sitä maalitauluna)."
(Sunan Ibn Majah, vol 1, kirja 27, Hadith 3188, tämä on sahih)

Muuta eläimistä

Mundhir bin Jarir sanoi:
"Olin isäni kanssa Bawazijissa ja lehmät tulivat takaisin illalla. Hän näki lehmän, jota ei tunnistanut.
Hän kysyi: 'Mikä tämä on?'
Hän sanoi: 'Lehmä, joka liittyi laumaan.'
Ja hän määräsi, että se ajettaisiin pois, kunnes se katoaisi näköpiiristä. Sitten hän sanoi: 'Kuulin Allahin lähettilään (rh) sanovan: 'Kukaan ei anna turvapaikkaa (ota omakseen) harhautunutta eläintä, paitsi se, joka on itsekin eksyksissä.'"
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 18, Hadith 2503, sahih)

Abdullah ibn Umar kertoi:
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kielsi syömästä eläintä, joka käyttää ravintonaan roskaa, tai juomasta sen maitoa.
(Sunan Ibn Majah, vol 1, kirja 27, Hadith 3188, tämä on sahih)

Linkkejä aiheesta

Eläimet ja halal-teurastus
Islamin hevoset
Eläinten hoito (englanniksi)
Puutarhat, luonto ja ympäristönsuojelu islamissa (englanniksi)

Badrin taistelu

Hijran toisena vuonna Ramadan-kuun aikana muslimit taistelivat epäuskovia vastaan ratkaisevan Badrin taistelun, joka osoittautui kääntöpisteeksi, ei ainoastaan islamin, vaan koko ihmisrodun kohtalolle.

Tämä tapahtuma, jossa alivarustetut muslimit selvisivät voitokkaina on yhä tänä päivänä islamilaisen historian tärkeimpiä hetkiä. Badrin taistelu oli yksi suurimmista Jumalan merkeistä, jossa Hän osoitti, että ne, jotka uskoivat Häneen ja Hänen uskontoonsa, päätyisivät voittamaan, huolimatta heitä kohtaavista ylivoimaisista esteistä. Tämä päivä muistetaan Pyhässä Koraanissa Ratkaisun päivänä:

jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa
(Koraani 8:41)

Olosuhteet, jotka johtivat tähän taisteluun alkoivat Profeetan (rauha hänelle) saamilla uutisilla, että Abu Sufyan johti suurta karavaania, jolla oli paljon rahaa ja kauppatavaraa, takaisin Mekkaan Syyriasta. Maassa käytiin jo sotaa muslimien ja quraish-heimon välillä, sillä jälkimmäinen käytti kaiken voimansa muslimien vahingoittamiseksi ja pahoinpitelemiseksi, estääkseen heidän kehittymisensä ja kaapatakseen heidän nousevan valtansa. He eivät säästäneet taloudellisia, eivätkä fyysisiä resursseja yrityksissään ja heidän aseistetut armeijansa rämpivät hyvin usein pitkälle Medinan rajoille ja sen laidunmaille murskatakseen muslimeja.

Abu Sufyan oli yksi islamin pahimmista vihollisista, joten Profeetta (rh) pyysi muslimeja olemaan valmiina pysäyttämään karavaanit. Se oli kuitenkin kauppakaravaani, joten Profeetta (rh) ei tehnyt mitään yksityiskohtaisia järjestelyjä taistelua varten, vaan vain valmistautui ottamaan sen kiinni.

Abu Sufyan sai kuulla Profeetan (rh) aikeista pysäyttää hänet ja lähetti kuriirin Mekkaan mukanaan kiireellinen pyyntö lisäjoukoille. Quraish tuki heitä taitavasti ja kaikki Mekan huomattavat päälliköt muodostivat kiireesti armeijajoukon. Kaikki kynnelle kykenevät miehet naapuriheimoista liittyivät siihen - ja tämä armeija lähti avustamaan karavaania. Tuskin ainoatakaan miestä jäi Mekkaan, niin innoissaan Quraish keräsi armeijaa. 

ANSAARIEN USKOLLISUUS

Uutiset kantautuivat Profeetan (rh) korviin, että vahva Mekan armeija oli matkalla hyökätäkseen hänen kimppuunsa taistelussa. Profeetta (rh) kutsui seuraajansa koolle ja pyysi heidän neuvojaan.
Hän todella halusi saada selville ansaarien reaktiot, sillä he olivat vannonneet valan, että puolustaisivat häntä Medinassa, mutta vala ei velvoittanut heitä osallistumaan armeijan retkiin Medinan ulkopuolella. Muhajirinit vastasivat ensin ja vakuuttivat auttavansa ja pysyvänsä lojaaleina hänelle. Profeetta (rh) kuitenkin toisti anoomuksensa ja Muhajirinit antoivat saman vastauksen ja
Profeetta (rh) toisti kysymyksensä kolmannen kerrran.

Nyt Ansaarit ymmärsivät, että kysymys oli tarkoitettu heille. Sad b. Muad nousi heti ylös vastatakseen:

"Oi, Jumalan lähettiläs, näyttää siltä, että kysymys on osoitettu suoraan meille ja haluat vastauksemme. Ehkä ajattelet, oi Jumalan lähettiläs, että ansaarit ovat tarjoutuneet auttamaan sinua vain omalla alueellaan. Haluan kertoa sinulle ansaarien puolesta, että voit johtaa meitä minne ikinä haluat, asettua riviin kenen kanssa haluat tai rikkoa välit kenen kanssa katsot sopivaksi; voit ottaa omaisuudestamme miten paljon ikinä haluat ja antaa meille niin paljon kuin haluat; sillä mitä ikinä ottaisit omaisuudestamme, se olisi meille rakkaampaa, kuin se, mitä jättäisit meiltä. Me seuraamme sinua, minne ikinä meitä käsket. Kautta Jumalan, jos jatkat matkaasi Bark Ghimdaniin (1) saakka, me seuraamme mukanasi ja kautta Jumalan, jos marssit mereen, me teemme niin kanssasi."

Sitten Miqdad nousi ylös ja sanoi: "Oi, Jumalan lähettiläs, me emme ole kuin Israelin lapset, jotka sanoivat Moosekselle: »Mene sinä ja sinun Herrasi ja taistelkaa! Me jäämme tänne.» (Koraani 5:24) Me taistelemme kanssasi vasemmalla ja oikealla puolellasi, edessäsi ja takanasi."

Profeetta (rh) ilahtui kuullessaan seuralaistensa vastaukset. Hän sanoi: "Menkää hyvien uutisten kanssa." (2)

NUORTEN INNOKKUUS

Kun armeijan yksiköt lähtivät ulos Medinasta, 16-vuotias poika nimeltä Umair b. Abi Waqqas liittyi myös salaa sotilaiden joukkoon, koska hän pelkäsi, että jos Profeetta (rh) näkisi hänet, tämä lähettäisi hänet takaisin hänen nuoren ikänsä takia. Hänen vanhempi veljensä Sad b. Abi Waqqas näki Umairin välttelevän Profeetan (rh) huomaamaksi tulemista.
Umair vastasi: "Pelkään, että Jumalan profeetta lähettää minut takaisin ikäni takia, mutta haluan osallistua taisteluun. Ehkä Jumala suo minulle marttyyriyden."
Kun Profeetta (rh) näki Umairin, hän pyysi tätä menemään takaisin, mutta poika alkoi itkeä, joten hänen annettiin jäädä heidän kanssaan. Umair surmattiin taistelussa ja niin hänen sydämensä toive toteutui. (Usd ul-Ghaba, Vol. IV, s. 148)

VASTAJOUKKUEEN VAHVUUS

Profeetta (rh) marssi taistelukentälle mukanaan 313 taistelijaa, jotka eivät olleet edes kunnolla varustettuja. Muslimeilla oli 70 kamelia ja kaksi hevosta, joilla miehet ratsastivat vuorotellen;
(Zad al-maad, Vol. I, s. 342) ei ollut mitään, mikä erottaisi sotilaat kapteeneista, edes korkea-arvoiset seuralaiset, kuten Abu Bakr ja Umar (olkoon Allah tyytyväinen heihin) tai edes

Profeetta (rh) itse ei kantanut mitään merkkiä, joka olisi erottanut hänet muista.

Armeijan sotalippu annettiin Musab b. Umayrille, Muhajirinien lippu annettiin Alille
(olkoon Allah tyytyväinen häneen) ja ansaarien lippu Sad b. Muadhille
(olkoon Allah tyytyväinen häneen).

Kun Abu Sufyan sai tietää, että hän lähestyi muslimiarmeijaa, hän käänsi karavaaninsa kohti merenrantaa. Kun hän oli turvallisen välimatkan päässä muslimiesta, hän myös lähetti sanan Quraish-armeijalle, että he menisivät takaisin kotiin, koska heitä ei enää tarvittu välttämättä kulkemaan siellä edellä. Monet mekkalaiset halusivatkin palata kotiin, mutta Abu Jahl halusi itsepintaisesti taistella etunenässä rangaistakseen hyökkääjiä. Hän ei halunnut heittää hukkaan tilaisuutta hyökätä muslimien kimppuun taistelussa. (Zad al-Maad, Vol. I, s. 343 ja Ibn Hisham, Vol. pp. 618-19)
Kun Profeetta (rh) sai tietää niiden mekkalaisten päälliköiden nimet, jotka seurasivat Abu Jahlia, hän sanoi: Mecca has brought the pieces of heart to you!

DEMOKRAATTINEN TAPA

Quraishin armeija pysähtyi saapuessaan Wadiin (laaksoon) lähelle Badria, jossa muslimit pystyttivät telttansa vihollisen toiselle puolelle. Hubab b. Al-Mundhir tiedusteli Profeetalta (rh): 

"Oi, Jumalan Profeetta, onko tämä paikka, johon Jumala on käskenyt sinua asettumaan, niin, ettemme voi lähteä tästä paikasta, vai onko kyse näkemyksistä ja sotataktiikoista?"

"Ei", vastasi Profeetta (rh), "kyse on vain näkemyksistä ja sotataktiikoista". 

Hubab sanoi sitten: "Oi, Jumalan Profeetta, ei meidän pidä tähän jäädä." 

Hän ehdotti toista paikkaa veden lähellä (Badrin lähteiden), joka oli sopivampi vihollisen kanssa taistelulle. Profeetta (rh) suostui ehdotukseen ja käski miehiään siirtymään sinne heti.
(Ibn Hisham, Vol. I, s. 620)

 

Profeetta (rh) ja jotkut hänen läheisistä seuralaisistaan olivat ensimmäiset, jotka saapuivat uudelle leirintäalueelle sinä iltana; säiliö oli rakennettu ja täytetty vedellä, jolla vihollisenkin sallittiin täyttää vesiastioitaan. (Ibn Hisham, Vol. I, s. 622)

Jumala lähetti yöllä alas sateen, joka aiheutti epäuskoville suurtaa vaivaa viivästyttämällä heidän liikkeittään,

mutta kuitenkin elvytti muslimien kadonneet sielut tekemällä ilmaston miellyttäväksi ja muuttamalla laakson pehmeän hiekan kiinteäksi maaksi.

Tämä oli voiton merkki, jonka Jumala paljasti seuraavassa Koraanin jakeessa:  

Hän -- lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne. (Koraani 8:11)

PROFEETTA KENRAALINA

Tästä taistelusta opimme Profeetan (rh) mahtavista ominaisuuksista taitavana sotataktikkona, mikä täydentää hänen ikuista tehtäväänsä välittää johdatus ihmiskunnalle, tuoden taas todisteen siitä, että hänen saamansa inspiraatio oli voinut tulla vain Kaikkivaltiaalta Jumalalta. (3) Tapa, jolla hän organisoi sotajoukkoja taistelussa, sekä hänen reaktionsa ylivoimaisten vihollisjoukkojen äkillisiin ja odottamattomiin hyökkäyksiin, huolimatta sotilaiden rajallisesta määrästä, on tutkittava, jotta voi todella arvostaa Profeetan (rh) mahtavaa sotataktista neroutta.

VALMISTAUTUMINEN TAISTELUUN

Profeetalle (rh) rakennettiin koppi palmun oksista mäelle taistelukentän yläpuolelle. Profeetta (rh) osoitti seuralaisilleen kohdat, jonne vihollispäälliköt olivat kuolleina kaatuneet. Kuten myöhemmin kävi ilmi, hänen 
ennusteensa osoittautuivat täysin oikeiksi, sillä yhtäkään Quraish-päällikköä ei löydetty tapettuna muualta kuin Jumalan Profeetan (rh) osoittamasta paikasta.

Kun kaksi vastustajajoukkoa kohtasivat, Profeetta (rh) sanoi: "Oi, Jumala, tässä quraish tulee turhamaisuudellaan ja ylpeydellään: he väittelevät kanssasi kutsumalla profeettaasi valehtelijaksi."

Tämä oli perjantaiyö, 17. päivä Ramadan-kuuta. Ensiksi aamulla koko quraishin joukot virtasivat ulos laaksoon ja levittäytyivät sitten taistelukentälle, kun muslimit asettuivat ennen heitä etualalle.
(Zad al-Maad, Vol. pp. 343-344)

JUMALAAN VETOAMINEN JA RUKOUS

Profeetta (rh) asetti armeijansa rivit järjestykseen ja palasi majaan Abu Bakrin kanssa. Hän painoi kasvonsa maahan ja rukoili Jumalalta apua. Hän oli aivan perillä siitä, että jos voitto suotaisiin sille osapuolelle, jolla oli enemmän taistelijoita ja voimaa, kykyjä ja aseita, he tietysti häviäisivät. Hänellä ei ollut harhaluuloja, vaan hän ymmärsi täysin, että muslimit olivat heikkoja ja heitä oli vähän ja vastustaja oli vahva ja monilukuinen. Hän näki selvästi, että tilanne oli Quraishin eduksi; ja nyt hän rukoili apua joltain kaikkia vahvemmalta. Alakuloisena hän rukoili taivaiden ja maan Herraa, kaiken suunnittelijaa, auttamaan muslimeja heidän vaikeuksiensa aikoina. Hän rukoili:
"Oi, Jumala! Täytä lupauksesi minulle! Auta meitä, Jumala!"
Hän oli neuvoton rukouksessaan, että peite hänen hartioiltaan putosi maahan. Abu Bakr, joka oli myös surullinen nähdessään Jumalan Profeetan kyynelissä, lohdutti häntä. (4)

MUSLIMIEN TODELLINEN ASEMA JA MERKITYS

Profeetan (rh) rukous, vaikkakin lyhyt, oli merkityksellinen hänen puhdassydämisille seuralaisilleen, hänen vankkumaton luottamuksensa Jumalaan kriisin aikoina, hänen nöyryytensä Jumalan edessä ja hänen oman sydämensä tyyneys. Samalla rukous osoittaa kristallinkirkkaasti muslimien todellisen aseman ja merkityksen kaikkien maailman kansojen joukossa; se tuo esiin niiden ihmisten arvon ja välttämättömyyden, joilla on velvollisuus viedä tehtäväänsä eteenpäin.

Ja niin Jumala vastasi Profeetan (rh) rukoukseen raikuvalla voitolla, joka ylitti järjen ja mahdollisuudet. Se oli totuudenosoitus hänen seuraajilleen.

Profeetta (rh) palasi miestensä luo ennen taistelua ja piti lyhyen puheen, jossa painotti Jumalan tiellä taistelun hyötyjä. Tuolloin Utbah b. Rabia, yhdessä veljensä ja poikansa kanssa Shayba ja Waleed astuivat esiin arabeille tyypilliseen tapaan. Kolme ansaaria tulivat eteen kieltämään heitä, mutta nämä kolme quraish-heimolaista kysyivät: "Keitä te olette?"
"Olemme ansaareja", he vastasivat.
"Olette ylhäistä verta", quraishit sanoivat, "mutta lähettäkää meidän tovereitamme, miehiä omasta heimostamme."

Profeetta (rh) sanoi sitten: "Menkää vain, Ubayda b. al-Harith, Hamza ja Ali, kulkekaa te kaikki kolme ja pyydystäkää heidän kanssaan."
Quraish sanoi sitten: "Kyllä. Te olette ylhäisiä ja tovereitamme."
Nyt Ubayda, joka oli vanhin, kohtasi Utbah b.Rabian. Hamza kohtasi Shayban ja Ali oli vastakkain Waleedin kanssa. Hamza ja Ali hyökkäsivät Utban kimppuun ja pakenivat häneltä. He voittivat hänet ja toivat takaisin riveihinsä Ubaydan, joka oli haavoittunut pahasti. Myöhemmin Ubayda kuoli menetettyään huomattavan paljon verta. (Ibn Hisham, Vol. I, s. 625)

HYÖKKÄYS

Quraish oli nyt täyttynyt uudesta raivosta. Vihan huutonsa saattelemina he rynnäköivät ja hyökkäsivät muslimitaistelijoiden kimppuun, jolloin Profeetta (rh) huusi: "Nouskaa Paratiisiin, joka on yhtä leveä kuin taivaat ja maa!"

ENSIMMÄINEN MARTTYYRI

Umayr b. al-Hunaim kuuli Profeetan (rh) kutsun ja kysyi: "Onko Paratiisi samanveroinen taivaiden ja maan kanssa, oi, Jumalan Profeetta?"
"Kyllä", vastasi Profeetta (rh). 
"Kuinka upea se on?" hän sanoi ja kun Profeetta (rh) tiedusteli, miksi hän sitä kysyi, tämä vastasi: "En miksikään, oi, Jumalan Profeetta, mutta toivon, että voin olla yksi sen asukkaista."
Profeetta (rh) kertoi, että hän tulee olemaan yksi sen asukkaista.
Umayr otti sitten taateleita nuolikotelostaan ja alkoi syödä niitä, mutta sanoi yhtäkkiä: "Jos elän niin kauan, kuin taatelini kestää, se tarkoittaa sen pitkittämistä niin kauan."
Joten hän viskasi taatelit kädestään ja juoksi taistelukentälle taistelemaan vihollisen kanssa, kunnes kuoli. Hän oli ensimmäinen marttyyri Badrin päivänä. (Zad al-Maad, Vol. I, s. 345 ja Ibn Hisham, Vol. II, s. 215)

Muslimit sotivat mekkalaisia vastaan, ollen luja, yhdistynyt ja kurinalainen armeja Jumalan nimi huulillaan. Siihen asti Profeetta (rh) oli pysynyt vaitonaisena ja rauhallisena, mutta nyt hän rynnäköi kohti vihollisen rivejä. Kukaan ei ollut rohkeampi kuin hän, kukaan ei uskaltanut tulla niin lähellä vihollista. (Ibn Kathir, Vol. II, s. 425)

Jumala lähetti alas enkelinsä avustamaan muslimeja. Vihollinen näytti äkkiä kesyltä ja ilmeni, että näkymättömät sotilaat saivat ajettua heidät pois kovalla voimallaan.
 

Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.» 
(Koraani 8:12)

KAHDEN VELJEN KUNNIANHIMO

Intoa täynnä kaikki näyttivät olevan taipuvaisia päihittämään toiset urheuden teoissa ja Paratiisin hankkimisessa. Jopa läheiset ystävät ja todelliset veljet kilpailivat toistensa kanssa ylittääkseen toiset.
Abdur Rahman b. Auf sanoo: "Olin taistelemassa rivissäni Badrin päivänä, kun katso, näin oikealla ja vasemmalla puolellani kaksi hyvin nuorta poikaa; enkä ollut oikein iloinen nähdessäni heidät siinä. (5) Yhtäkkiä toinen heistä kysyi matalalla äänellä, jotta toinen ei kuulisi: "Oi, setäni! Näytä minulle Abu Jahl!"
Sanoin: "Oi, veljeni poika! Mitä sinulla on hänen kanssaan tekemistä?"
Hän vastasi: "Olen vannonut Jumalalle, että tapan hänet, kun näen hänet tai tulen hänen tappamakseen!"
Ja toinen poika puhui minulle samalla lailla matalalla äänellä, jotta toinen toveri ei kuulisi. Osoitin kyseisen henkilön heille ja he kävivät tämän kimppuun kuin kaksi haukkaa ja iskivät hänet alas. He olivat Afran poikia. (6)

Kun Abu Jahl oli tapettu, Jumalan Profeetta (rh) totesi: "Tämä oli Abu Jahl, tämän kansan faarao."

SUURI VOITTO

Badrin päivän lähestyessä muslimit aistivat ja jo vakuuttuivat onnistumisesta, siinä missä epäuskovat talloivat pölyä. Tässä tilanteessa Profeetta (rh) vannoi uskollisuudenvalan Jumalalle: "Ylistys Allahille, joka täytti lupauksensa ja auttoi palvelijaansa ja yksin ohjasi kaikkia vihollisia. Täsmälleen näin tapahtui, sillä Koraanikin sanoo:

Olihan Jumala auttanut teitä Bedrin taistelussa , kun olitte huonommassa asemassa; antakaa siis Jumalalle kunnia, jotta olisitte kiitollisia! (Koraani 3:123)

Profeetta (rh) käski, että kuolleet epäuskovat tulisi heittää kuoppaan. Kun muslimit heittivät heitä kaivaamaansa kuoppaan Profeetta (rh) meni seisomaan sen vierelle ja sanoi: "Oi, kuopan ihmiset, tajusitteko, että mitä Herranne sanoi, oli totta? Sillä olen huomannut, että mitä minun Jumalani lupasi, on tullut toteen."
(Bukhari, Bara b. Azibin auktoriteetilla)

Badrin päivänä 70 epäuskovaa surmattiin ja saman verran otettiin vangeiksi. Kuolonuhreja muslimien puolella oli 14, heistä kuusi oli muhajirineja ja kahdeksan ansaareja. (Ibn Kathir, Vol. II, s. 463)

BADRIN VOITON VAIKUTUKSET
 

Profeetta (rh) palasi Medinaan voittaneen armeijan johtajana. Islamin viholliset olivat kauhistuneet ja lamautuneet Badrin voitosta. Profeetan (rh) maine kiiri Medinaan ja hänen vaikutuksensa kasvoi ympäröivälle alueelle. Monet ihmiset, jotka olivat ennen vastustaneet ajatusta pitkään, kääntyivät nyt islamiin. 

Abdallah b. Rawaha oli toinen Profeetan (rh) kahdesta Medinaan lähettämästä henkilöstä, ennen kuin Profeetta (rh) palasi kaupunkiin. Rawaha antoi ihmisille hyviä uutisia, sanoen: "Iloitkaa, oi, ansaarit, sillä Jumalan Profeetta on turvassa ja epäuskovat on tapettu ja vangittu." Sitten hän luetteli ylhäisten qurayshien nimi, jotka olivat mukana lähetystössä, kun he näkivät hänet laulemassa lauluja ilosta; osa otti uutiset todesta, osa kävi hämilleen. Sitten Profeetta (rh) palasi Medinaan ja häntä seurasivat sotavangit, joita Profeetan (rh) orja Shuqran piti silmällä. (Ibn Kathir, Vol. II, pp. 470-73)


Kun Profeetta (rh) saapui Ruhaan, muslimit tapasivat ja onnittelivat häntä ja hänen seuralaisiaan voitosta, jonka Jumala oli antanut heille. 

Epäuskovien kärsimä häviö syöksi Mekan synkkyyteen. Kaupungissa ei ollut taloa, jossa ei olisi surtu. (Ibn Hisham, Vol. pp. 647-48) Mekkalaiset olivat kauhuissaan ja kuohuissaan. Abu Sufyan vannoi, että hän ei menisi kylpyyn, ennen kuin olisi taistellut Profeetan (rh) kanssa. Mekan hiljennetyt muslimit saattoivat huokaista helpotuksesta ja olivat haltioissaan ja tunsivat nyt, että heidät oli puhdistettu epäilyksistä.

VEREN TAI USKON SITEET

Vankien joukossa oli Abu Aziz b. Umayr. B. Hashim, Musab b. Umayrin oikea veli. Veljekset olivat toisiaan vastaan taistelevissa armeijoissa.
Musab b. Umyr ohitti veljensä, kun nuori ansaarimies oli sitomassa Abu Aziz b. Umayrin käsiä. Musab huikkasi: "Sido hänet nopeasti, sillä hänen äitinsä on kyllin rikas; ehkä hän maksaa hyvät lunnaat."
Abu Aziz b. Umayr kääntyi hämmästyneenä Musabia päin ja sanoi: "Veli, tämänkö annat neuvoksi?"
"Et ole veljeni", Umayr vastasi. "Hän on veljeni, joka on sitomassa käsiäsi."

VANKIEN KOHTELU

Profeetta (rh) käski seuraajiaan kohtelemaan vankeja ystävällisesti. Hän sanoi: "Toimikaa ystävällisesti heidän kanssaan."

Abu Aziz b. Umayr kertoo, että hänet majoitettiin ansaariperheeseen, kun hänet oli tuotu Badrista. He antoivat hänelle leipää aamulla ja iltaruoat, mutta he itse söivät vain taateleita, kuten Jumalan lähettiläs (rh) oli käskenyt. Jos jollakulla oli leivänmuru, hän antoi sen Abu Azizille, vaikka tämä tuntui hänestä kiusalliselta ja hän kieltäytyi siitä, mutta he palauttivat sen koskemattomana ja vaativat häntä ottamaan sen. (Ibn Kathir, Vol. II, s. 475) 

VANKIEN LUNNAAT

Profeetta (rh) hyväksyi vangeilta lunnaat heidän mahdollisuuksiensa mukaan; vankien quraish-sukulaiset maksoivat näiden vapauttamisesta ja ne, jotka eivät pystyneet maksamaan mitään lunnaita, päästettiin vapaaksi ilmaiseksi. Profeetan (rh) setä Abbas b. Abdul Muttalib, hänen serkkunsa Aqil b. Abi Talib, (Ibn Hisham Vol. II, s. 3), hänen vävynsä Abul As b. Ar-Rabi, joka oli naimisissa hänen tyttärensä Zainabin kanssa, olivat sotavankeja, mutta ketään heistä ei suostittu; kaikkia kohdeltiin, kuten muitakin vankeja.

Jotkut vangit eivät pystyneet maksamaan mitään lunnaita vapauttamisekseen. Mutta koska he olivat lukutaitoisia, he ansaitsivat vapauttamisensa opettamalla lukemista ansaarien lapsille, kukin vanki vapautui opetettuaan kymmentä lasta. (Musnad Ahmad b. Hanbal, Vol. I, s. 247) (Tabaqat Ibn Sad, Vol. II, s. 14) Zaid b. Thabit oli yksi heistä, jota Badrin vangit olivat opettaneet. Profeetan (rh) päätös tässä asiassa osoittaa valaistumisen ja sivistymisen tärkeyden islamissa. 

MUUT RETKET

Abu Sufyanin vannoma vala, kuten aiemmin mainittiin, velvoitti hänet olemaan edes loiskauttamasta vettä päähänsä ennen kuin olisi aiheuttanut sekasortoa muslimeille. Juutalaisheimo Bani an-Nadirin päällikkö tarjosi tietoa, jota hän himoitsi Medinasta. Näinollen Abu Sufyan onnistui pääsemään pakoon surmattuaan kaksi ansaaria.

Profeetta (rh) sai varoituksen pahoista hyökkääjistä ja meni ulos jahtaamaan heitä. Abu Sufyan karisti Profeetan (rh) kannoiltaan, mutta hänen oli pakko heittää pois suuri määrä muonavarojaan, etenkin paahdettua viljaa tai al-sawiqia, ja siksi retki onkin nimetty sen mukaan.(Ibn Hisham, Vol. II, pp. 144-45)
 

Medinan juutalaiset, jotka ensimmäiseksi rikkoivat sopimuksen Profeetan (rh) kanssa, olivat
Banu Qaynuqa. He väittelivät muslimien kanssa ja puhuivat pilkallisesti Profeetasta (rh). Lopulta
Profeetta (rh) piiritti heitä - piiritys kesti 15 yötä - kunnes Banu Qaynuqa luovutti varauksetta.

Hyökkäykseen ryhdyttiin tekopyhien johtajan Abdallah b. Ubayyn ehdotuksesta. (Ibn Hisham Vol. II, pp. 47-49)

Banu Qaynuqa operoi kauppoja Medinassa ja harjoitti käden töitä, kuten kultasepän alaa. (Zad al-Maad, Vol. s. 348) Heidät pakotettiin hylkäämään kaupunki, vaikka 700 henkeä heistä pystyi kantamaan asetta.

TAISTELUN TULOKSET 

Joku saattaisi ajatella, että taistelun lopputulos oli uskomaton ja epälooginen: mekkalaiset olivat menettäneet vain 140 taistelijaa. Heitä oli yhä jäljellä yli 800, yli kaksi kertaa enemmän kuin muslimeja. Voisi olettaa, että heidän täytyy perääntyä, sitten järjestäytyä uudelleen ja jatkaa taistelua.

Tutkiessamme tarkasti muslimiarmeijan taktiikoita heidän ensimmäisessä taistelussaan, voimme kuitenkin löytää selityksen heidän upealle onnistumiselleen. Syitä, miten he saattoivat onnistua, on tässä:

1. YKSIMIELISYYS JOHTAJUUDESTA

Profeetta (rh) oli taistelun ylivoimainen komentaja, ideaalijohtaja, joka neuvotteli seuralaistensa kesken, hyväksyi hyvät ideat ja meni joukkojensa johtoon, kun tarve siihen ilmeni. Tämä sai aikaan upean järjestyksen muslimiarmeijassa, mikä on vastakohta pakana-armeijan syvälle hajaantuneisuudelle.

2. SOTAKELPAISUUS

Muslimisotilas tunnettiin esimerkillisestä taistelukelpoisuudestaan, tiukasta kurista ja tottelevaisuudesta johtajalle ja yhteishengestä, jonka Profeetta (rh) iskosti seuraajiensa mieleen kovalla työllä. Tämä ilmensi veljeyttä Muhaajirunien (Mekan muslimien) ja Ansaarien (Medinan muslimien) välillä. Vihollispuolella huomaamme, että äärimmäinen itsekkyys ja individualismi vallitsivat Mekan pakana-armeijan riveissä.

3. UUSI SUUNNITELMA

Muslimiarmeija marssi Medinasta taistelunhaluisena, mikä muistuttaa nykyaikaisia taistelustrategioita.
Profeetta (rh) lähetti etujoukkoja jäi jälkeen vartioimaan perälle -- hyökkäsi vihollisleiriin ottaakseen vankeja, jotka paljastivat tietoja ennen taistelua ja uhmasivat sotaa uudella tyylillä, mikä perustui yhteistyöhön, taisteluun suljetuilla riveillä.
The Prophet (peace be upon him) sent off a vanguard and left behind a rear-guard, made use of exploratory patrols, raided the enemy camps to take captives that divulge information before the battle and braved the war in a new fashion based on cooperation, that of fighting with closed ranks.
Mekan pakana-armeija suosi iske-ja-juokse-lähestymistapaa.

4. YHTEISHENKI

Muslimitaistelija nautti korkeaa moraalia, joka säteili vakaasta uskosta. Profeetta (rh) kannusti miehiään ja paransi heidän yhteishenkeään säännöllisillä rukouksilla ja lupaamalla, että he onnistuisivat. 

5. SELKEÄ TARKOITUS

Muslimien ensisijainen tarkoitus oli tuhota uskottomuuden johtajat ja poistaa esteet tehtävän - tuoda johdatus ihmiskunnalle - tieltä. Quraishin karavaanin kimppuun hyökkääminen oli vain taktinen aie. Tämän takia Profeetta (rh) päätti hyökätä Mekan pakana-armeijan kimppuun ymmärtääkseen aiemmin mainitun strategisen päätarkoituksen sen faktan valossa, että karavaani oli livahtanut pois.


6. YLEVÄ LOPPU

Muslimit taistelivat saadakseen Jumalan mielisuosion, nostaakseen Jumalan maailman kaikkien muiden yläpuolelle, poistaakseen materiaaliset esteet islamin tieltä, vapauttaakseen ihmiskunnan orjuudesta ja sorrosta. Sitä vastoin pakanat taistelivat maallisten tavoitteiden takia, korruptoituneiden ikivanhojen ajatusten tai tukeakseen fanaattisesti jotain heimoa tai klaania.

Lyhyesti listattuna taistelusta seurasi seuraavaa:

- Taistelu asetti vaaraan Mekan kauppareitit Syyrian alueiden kanssa.

- Se heikensi Quraishin mainetta ja kunnioitusta arabien keskuudessa.
- Se vahvisti muslimien asemaa ja heidän uuden keskuksensa Medinan asemaa.

- Se helpotti islamin levittämistä Arabian heimojen keskuudessa murskaamalla Quraishille suodun kunnioituksen muurin.

- Se parani Muhajirunien ja Ansaarien välistä solidaarisuutta.

- Se tarjosi tilaisuuden ajaa lakia, jonka mukaan viidesosa sotasaaliista kuuluu muslimirahastoon. Koraanin jakeet, jotka paljastettiin heti taistelun jälkeen tekivät tämän lain, mikä paransi muslimirahastoa ja valtio budjettia. Tästä laista suurin tulonlähde rahastolle muslimivalloitusten loppuun asti islamin varhaisina päivinä.

KAB B. ASHRAF KOHTAA TUHONSA

Kab b. Ashraf oli tärkeä juutalaisten johtaja. Islamin leppymättömänä vihollinsena hän aina teki kaikkensa saadakseen Profeetan (rh) vaikeuksiin. Hän oli myös runoilija, joka käytti taitoaan halventaakseen musliminaisia. Välittömästi Badrin taistelun jälkeen hän kulki koko matkan Mekkaan kostaen huutamalla tulenarkoja värssyjä ja yllyttämällä Quraishia tasaamaan tilit heidän hävittyään Badrissa.
Kun Profeetta (rh) kuuli tästä palattuaan Medinaan, hän sanoi seuralaisilleen: 
"Kab b. Ashraf on loukannut Jumalaa ja Hänen profeettaansa. Kuka hankkiutuu hänestä eroon?"
Muutama ihminen ansaareista (Muhammad b. Maslamah ja neljä hänen ystäväänsä) tarjoutuivat heti ja surmasivat Jumalan vihollisen. (Zad al-Maad, Vol. s. 348).

kuvat: http://hordesofthethings.blogspot.fi/2012/04/battle-of-badr.html
http://warfare.uphero.com/Persia/13-14C/Jami_al-Tawarikh-Mohammed_exhorting_his_family_before_the_battle_of_Badr-Khalili-Ms727-f66a.htm